7.8 Teollisuus, yritystoiminta ja puolustusvoimat

Teollisuuden ja yritystoiminnan pohjavesiriskit johtuvat yleisimmin haitallisten ke­mikaalien kuljetuksesta, varastoinnista ja käytöstä.

Pohjaveden pilaantumistapaukset ovat tavallisesti seurausta viemäreiden ja säili­öiden vuodoista, kemikaalien käsittelyalueiden puutteellisesta suojauksesta ja jäte­vesien väärästä käsittelytavasta. Kemikaaleja voi päästä maaperään ja pohjaveteen myös tulipalojen seurauksena. Pohjavettä pilaavista aineista yleisiä ovat muun muassa bensiinin lisäaineet, rasvanpoistoon tai kemiallisessa pesussa käytetyt liuottimet, puutavaran kyllästys- ja sinistymisenestoaineet sekä polt­toöljy.

Kaakkois-Suomessa sijaitsee laajoja teollisuusalueita tärkeillä pohjavesialueilla muodostaen siten merkittävän uhan pohjaveden laadulle (Taulukko 50,  Kuva 83). Teollisuusalueilla on toimintaa niin suurilla yhtiöillä kuin myös pienemmillä yrityksillä. Suuria kemikaalimääriä varastoivat ja käsittelevät laitokset ovat ympäristöluvanvaraisia, joten pohjavesiriskien hallinnan osalta on usein ympäristöluvassa annettu määräyksiä niin teknisten rakenteiden kuin myös pohjavesitarkkailun osalta ja lupaehtojen noudattamista valvotaan. Pienemmät toimijat (esim. korjaamot ja varikot) eivät välttämättä ole ympäristölupavelvollisia, minkä vuoksi kemikaalien varastointi ja käyttö sekä jätteiden käsittely on niiden osalta vaikeammin kontrolloitavissa ja valvottavissa.

Kaakkois-Suomen vedenhankintaa varten tärkeille pohjavesialueille sijoittuu myös puolustusvoimien toimintaa ja ampuma- ja harjoitusalueita. Puolustusvoimien toiminnasta aiheutuvat pohjavesiriskit liittyvät lähinnä polttoaineiden/voiteluaineiden varastointiin ja käsittelyyn sekä ampumaratojen ja ampumaharjoitusalueiden raskasmetalli ja räjähdeainepitoisuuksiin. Pohjaveden tilaa voi heikentää myös maastoajoihin liittyvien onnettomuuksien päästöt, maastonmuokkaus/maa-ainesotot sekä jätevesien käsittely. Pohjavesialueilla tapahtuva puolustusvoimien/rajavartiolaitoksen toiminta keskittyy Vuoksen vesienhoitoalueella Huhtiniemen (Lappeenranta), Pönniälänkankaan (Taipalsaari) ja Vesioronkangas (Imatra) pohjavesialueille. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella toiminta on keskittynyt Utin (Kouvola), Vekaranjärven (Kouvola) ja Selänpään (Kouvola) pohjavesialueille. Kyseiset pohjavesialueet ovat vedenhankintaa varten tärkeitä alueita, joilla on vedenottoa tai joille suunnitellaan maakunnallisesti merkittävää vedenottoa.

Vesienhoitolain mukainen pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistaminen on valmistunut Kymenlaakson alueella, mutta Etelä-Karjalassa tarkistamistyö on vielä kesken. Etelä-Karjalassa sijaitsee osalla III-luokan pohjavesialueista (Imatran Vuoksenniska ja Lappeenrannan Lpr keskusta-Lauritsala) sekä aiemmin luokituksesta poistetuista pohjavesialueista (Lappeenrannan Joutsenonkangas B) teollisuustoimintoja (mm. metsäteollisuusalueita ja pienteollisuutta). Pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisen myötä on mahdollista, että em. alueita nousee takaisin pohjavesialueluokitukseen ja/tai pohjavesialueluokituksessa ylempiin luokkiin (1, 1E, 2 tai 2E), mikä voi tuoda tarpeen luvanvaraisuuden arvioinnille sekä lupamääräysten ja/tai tarkkailuohjelmien muuttamiselle.

Kuva 83. Pohjavesialueilla sijaitseva teollisuus, yritystoiminta ja ampumaradat. Tiedon lähteenä on pääosin ympäristövalvontajärjestelmä YLVA:an viedyt lupa- ja ilmoituksenvaraiset toiminnot (tilanne 11/2021).

Taulukko 50. Teollisuus ja palveluiden alueet luokitelluilla pohjavesialueilla Kaakkois-Suomen alueella (teollisuuden ja palveluiden aluetta > 3 % pohjavesialueen pinta-alasta ja > 5 ha) (Corine 2018).