7.3.1 Toimenpiteiden toteuma ja vaikutukset vesien tilaan

Pohjavesien suojelun kannalta merkittävimpiä maa-ainesten ottoon liittyviä toisen vesienhoitokauden ohjauskeinoja ja toimenpiteitä olivat maa-ainestenottoalueiden ohjaaminen pohjavesialueiden ulkopuolelle, maa-ainestenottolupien lupaehtojen valvonta, riittävä pohjaveden seuranta ja jälkihoitotoimenpiteiden toteuttaminen sekä toiminnassa käytettävien työkoneiden ja polttoainevarastojen riittävä suojaus pohjavesialueilla ja varautuminen onnettomuustilanteisiin.

Kaakkois-Suomessa uusia maa-ainesten ottoalueita on ohjattu valvonnallisin keinoin pohjavesialueiden ulkopuolelle POSKI-projektin tuloksiin tukeutuen. Soran ja hiekan ottomäärät laskivat vuoteen 2015 asti, jonka jälkeen ottomäärät ovat pysyneet vuosittain suhteellisen samalla tasolla (v.2016-2019: 0,6-0,8 milj. k-m3).Kalliokiviaineksen ottomäärät ovat puolestaan nousseet (v.2016-2019: 2,0-3,5 milj.k-m3), mikä sekin osaltaan tukee pohjaveden suojelua. Uusimpana kalliokiviainesten käytön kehittämishankkeena Geologian tutkimuskeskus (GTK) toteutti Kaakkois-Suomessa kolmivuotisen (2017–2020) Kaakkois-Suomen Kivi-projektin (KaaKi-projektin). Projektissa etsittiin Kymenlaaksosta ja Etelä-Karjalasta laadukkaan kalliomurskeen raaka-aineeksi soveltuvia kallioalueita, mikä osaltaan vähentää sora- ja hiekkasoravarojen tarvetta ja edistää siten pohjaveden suojelua pohjavesialueilla.

Edellisen suunnittelukauden toimenpideohjelmassa esitettiin Vuoksen vesienhoitoalueelle maa-ainesten ottoalueiden lupaehtojen valvonnan tehostamista yhdelle pohjavesialueelle ja toiminnanharjoittajan suorittaman tarkkailun aloittamista tai laajentamista maa-ainestenotossa kahdelle pohjavesialueelle. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelle esitettiin maa-ainesten ottoalueiden kunnostussuunnitelmien laatimista ja kunnostusta kolmelle pohjavesialueelle yhteensä 27 hehtaarille sekä toiminnanharjoittajan suorittaman tarkkailun aloittamista tai laajentamista maa-ainestenotossa yhdelle pohjavesialueelle. Esitetyistä toimenpiteistä kaikki pohjaveden tarkkailun aloittamiseen/laajentamiseen ja lupaehtojen valvonnan tehostamiseen liittyvät toimenpiteet ovat toteutuneet sekä Vuoksen että Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella, mikä tukee ja parantaa maa-ainesten ottoon liittyvää pohjaveden suojelua kyseisillä pohjavesialueilla. Vanhat ns. isännättömät maa-ainesten ottoalueet ovat useimmiten yksityisessä omistuksessa, ja maanomistajia on ollut vaikea saada mukaan kunnostustoimenpiteiden toteuttamiseen. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelle esitetyt maa-ainesottoalueiden kunnostussuunnitelman laatimiseen ja kunnostukseen liittyvät toimenpiteet eivät ole toteutuneet.