-
- 1.1 Vesienhoidon tavoitteet
- 1.2 Toimenpideohjelman laatiminen ja yhteistyö
- 1.3 Toimenpideohjelman suunnittelualueet
- 1.4 Pohjavesimuodostumien ryhmittely
- 1.5 Keskeisimmät muutokset kolmannella vesienhoidon suunnittelukaudella
- 1.6 Tulvariskien hallinnan suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.7 Merenhoidon suunnittelun huomioon ottaminen
-
1.8 Vesienhoitoon liittyvät ohjelmat ja suunnitelmat (Pintavedet ja pohjavedet)
- 1.8.1 ELY-keskuksen strateginen suunnitelma
- 1.8.2 Maakuntasuunnitelmat ja maakuntaohjelmat
- 1.8.3 Maakuntakaavat
- 1.8.4 Merialuesuunnittelu
- 1.8.5 Alueelliset metsäohjelmat
- 1.8.6 Vesihuoltosuunnitelmat
- 1.8.7 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat
- 1.8.8 Kansallinen kalatiestrategia
- 1.8.9 Pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategia
- 1.9 Erityiset alueet
- 1.10 Merkittävät hankkeet
-
1.11 Toimintaympäristön nykytilanne ja siinä tapahtuneet muutokset
- 1.11.1 Ilmastonmuutos
- 1.11.2 Yhdyskuntien ja haja-asutuksen jätevedet
- 1.11.3 Haja-asutus
- 1.11.4 Maatalous
- 1.11.5 Metsätalous
- 1.11.6 Turvetuotanto
- 1.11.7 Kunnostus, säännöstely ja vesirakentaminen
- 1.11.8 Teollisuus ja yritystoiminta
- 1.11.9 Kalankasvatus
- 1.11.10 Haitalliset ja vaaralliset aineet
- 1.11.11 Vesistörakentaminen ja säännöstely
- 1.11.12 Vedenotto
- 1.11.13 Liikenne
- 1.11.14 Maa-ainesten otto
-
- 7.1 Ilmastonmuutoksen huomiointi
- 7.2 Liikenne
- 7.3 Maa-ainesten otto
- 7.4 Maatalous
- 7.5 Metsätalous
- 7.6 Turvetuotanto
- 7.7 Pilaantuneet alueet
- 7.8 Teollisuus, yritystoiminta ja puolustusvoimat
- 7.9 Vedenotto ja tekopohjaveden muodostaminen
- 7.10 Yhdyskunnat
- 7.11 Suojelusuunnitelmat, seuranta ja selvitykset
8.2.1 Vastuu toimenpiteiden toimeenpanosta
Yleisellä tasolla ministeriöt ohjaavat vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanoa ja toteutuksen seurantaa. Eri hallinnonalat edistävät vesienhoitotoimenpiteiden toteutusta omien talousarvioidensa ja kehystensä puitteissa. ELY-keskukset, aluehallintovirastot, metsähallitus, Suomen metsäkeskus, maakunnan liitot ja kunnat toimivat toimivaltansa puitteissa vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Nykyinen ja edellinen hallitus ovat osoittaneet erillisrahoitusta vesienhoidon tavoitteiden toteuttamiseen.
Vesienhoitosuunnitelmien toimenpiteiden toteutus riippuu hyvin monen eri tahon toimista. Näitä ovat esim. toiminnanharjoittajat, yritykset, kotitaloudet, kansalaisjärjestöt, valtion sektoriviranomaiset, aluehallintovirastot, kunnat, maakuntien liitot, tutkimuslaitokset, etujärjestöt, yhdistykset ja monet vapaaehtoiset toimijat. Ensisijainen vastuu toimien toteuttamisesta on kuitenkin niillä yksityisillä toimijoilla (mm. toiminnanharjoittajat, kansalaiset, järjestöt), jotka vaikuttavat toimillaan vesien tilaan. Monet vesiensuojelua edistävät toimet perustuvat vapaaehtoisuuteen ja eri tahojen yhteistyöhön ja valmiuteen kehittää ja osallistua niiden rahoitukseen ja toimeenpanoon. Myös monet ohjauskeinot perustuvat vapaaehtoisuuteen.
