1.11.5 Metsätalous

Kaakkois-Suomessa metsä- ja kitumaan pinta-ala on yhteensä 729 000 hehtaaria. Soiden osuus Kaakkois-Suomen metsätalousmaasta on noin 19 %. Soista on ojitettu noin 80 %. Metsä- ja kitumaalla olevan puuston kokonaismäärä on 106 miljoonaa kuutiometriä, josta 47 % on mäntyä, 32 % kuusta ja 21 % lehtipuuta. Puuston vuotuinen kasvu Kaakkois-Suomessa on 5,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Kaakkois-Suomessa toteutuneiden hakkuiden vuosittainen määrä vuosina 2016–2020 on ollut keskimäärin noin 34 000 hehtaaria ( Kuva 13). Hakkuumäärät vaihtelevat vuosittain ja esimerkiksi vuonna 2020 runkopuun hakkuukertymä oli Kaakkois-Suomessa 4,0 miljoonaa kuutiometriä.

Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntiin on keskittynyt merkittävä määrä puuta jalostavaa teollisuutta ja maakuntien metsävarat ovat aktiivisessa käytössä. Metsätaloudessa tavoitteena on metsien aktiivinen ja hyvä hoito, millä turvataan metsien elinvoimaa, kasvua, hiilensidontaa ja metsätalouden kannattavuutta. Metsäluonnon monimuotoisuutta edistetään talousmetsien luonnonhoidon ja vapaaehtoisen suojelun avulla.

Metsien kasvatuslannoituksia on viime vuosina tehty Kaakkois-Suomessa noin 1 400 hehtaaria vuodessa ( Kuva 15). Terveyslannoituksia on tehty noin 280 hehtaaria vuodessa. Uudessa metsäohjelmassa kasvatuslannoituksia on tavoitteena tehdä 2 850 hehtaaria vuodessa ja terveyslannoituksia 950 hehtaaria vuodessa. Erityisesti paksuturpeisten turvemaiden ravinnepuutoksia voidaan korjata tuhkalannoituksella. Turvemaametsän tuhkalannoitus korjaa ravinnepuutosta, vähentää puuston lisääntyvän kasvun myötä kunnostusojitustarvetta ja lisäksi puutuhkan palauttaminen metsiin on toimivaa kiertotaloutta. Lannoituksen suunnittelussa ja toteutuksessa on tärkeää huolehtia vesiensuojelusta.

Turvemaiden metsien puuvarannolla ja sen kasvulla on suuri aluetaloudellinen merkitys. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson turvemaametsistä suurin osa on varttuneita kasvatusmetsiä tai uudistuskypsiä metsiä. Etelä-Karjalan lähivuosien ainespuun hakkuumahdollisuuksista noin 19 % on turvemaiden metsissä ja Kymenlaaksossa noin 13 %. Jatkossa alueen turvemaametsien uudistamispotentiaali on noin 1  hehtaaria vuodessa. Turvemaiden hakkuissa pitää kiinnittää erityistä huomiota puunkorjuuseen, vesiensuojeluun ja ilmastovaikutuksiin. Turvemailla on usein hyviä edellytyksiä jatkuvan kasvatuksen käyttöön, joten turvemaametsien kasvatuksessa kannattaa selvittää jatkuvan kasvatuksen mahdollisuudet.

Kunnostusojitusmäärät ovat viime vuosina jääneet Kaakkois-Suomessa alhaisiksi ( Kuva 15). Kunnostusojituksia on tehty Kaakkois-Suomessa viime vuosina noin 380 hehtaaria vuodessa. Uudessa metsäohjelmassa on asetettu kunnostusojitusten tavoitteeksi 570 hehtaaria vuodessa. Hakkuukypsistä metsistä kuitenkin yhä suurempi osa kohdistuu turvemaiden metsiin joten ojitusmätästysten määrän ennustetaan kasvavan merkittävästi lähivuosien aikana.

Kuva 13. Hakkuiden määrä Kaakkois-Suomessa vuosina 2014–2020 (ha/vuosi). Lähde Metsäkeskus.

Kuva 14. Metsien lannoitusmäärät vuosina 2008–2014 verrattuna AMOn tavoitteeseen. Lähde Metsäkeskus.

Kuva 15. Kunnostusojitusten määrä vuosina 2010–2015 verrattuna AMO:n tavoitteeseen. Lähde Metsäkeskus.