5.1 Vedenhankintaa varten tärkeät ja muut vedenhankintakäyttöön soveltuvat pohjavesialueet sekä pohjavedestä riippuvaiset pintavesi- ja maaekosysteemit

Toimenpideohjelmassa tarkastellaan edellisen suunnittelukauden tapaan kokonaisuutena kaikki vedenhankintaa varten tärkeät ja muut vedenhankintakäyttöön soveltuvat pohjavesialueet sekä pohjavesialueet, joiden pohjavedestä pintavesi- ja/tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen (1-, 1E-, 2-, 2E- ja E-luokka sekä I- ja II-luokka) (Taulukko 34 ja  Kuva 71). Pohjavesialueiden tarkistaminen vesienhoitolain 2a luvun mukaisiksi on Kaakkois-Suomessa parhaillaan käynnissä, minkä vuoksi toimenpideohjelmassa pohjavesialueiden vanha, ympäristöhallinnon ohjeistukseen perustuva ja uusi, vesienhoitolakiin (1299/2004) perustuva luokitus ovat rinnakkain käytössä. Kymenlaaksossa pohjavesialueet on tarkistettu lain 1299/2004 mukaisiksi, Etelä-Karjalassa tarkistaminen on vielä kesken (tilanne 08/2021). Toimenpideohjelmassa huomioidaan tarvittaessa myös tulevaisuuden vedenhankinnan kannalta mahdollisesti merkittävät muut pohjavesialueet (III-luokka), jotka pohjavesialueiden tarkistamisen myötä joko luokitellaan uudelleen 1-, 2- tai E-luokkaan tai poistetaan luokituksesta. Pohjavesialueita, joilla pohjaveden hyvä tila on heikentynyt tai uhattuna, tarkastellaan toimenpideoh­jelmassa yksityiskohtaisemmin. Tavoitteena on tarkentaa niiden osalta tiedot pohjavesiin kohdistuvista paineista, pohjaveden laadusta ja ihmistoiminnan vaikutuksista pohjaveden laatuun. Riskialueille tehdään pohjavesialueen kemiallisen ja määrällisen tilan arviointi, jonka perusteella pohjavesialue luokitellaan joko hyvään tai huonoon tilaan.

Suomessa vedenhankinnan kannalta merkittävimmät pohjavesivarat sijaitsevat lajittuneissa sora- ja hiekkamuodostumissa, kuten harjuissa ja Salpausselkien reunamuodostumissa. Näillä alueilla 30-60 % sadannasta suotautuu pohjavedeksi. Pohjavesialueiden rajaus perustuu alueen maa- ja kallioperän hydrogeologisiin ominaisuuksiin: alueiden rajaamisessa on kiinnitetty huomiota etenkin esiintymän maalajikoostumukseen, hydraulisesti yhtenäisen alu­een laajuuteen sekä vedenläpäisevyyteen. Pohjavesialueiden luokittelu perustuu muodostuman käyttökelpoisuuteen ja suojelutarpeeseen.

 

Uusi, lain 1299/2004 2a luvun 10 b §:n mukainen pohjaesialueluokitus:

Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (1-luokka)

  • Pohjavesialue, jonka vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 m3/vrk tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin

Muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue (2-luokka)

  • Pohjavesialue, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuu 1-luokan mukaiseen käyttöön

Pohjavesialue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen (1E, 2E ja E-luokka)

  • Pohjavesialueen luokitus perustuu luonnontilaisen tai luonnontilaisen kaltaiseen muun lainsäädännön nojalla suojeltuun pohjavedestä suoraan riippuvaiseen merkittävään pintavesi- ja maaekosysteemiin. Pintavesiekosysteemi on pohjavedestä suoraan riippuvainen, kun siihen purkautuu pohjavettä siten, että pohjaveden purkautumisella on merkitystä kyseisen ekosysteemin suojelulle ja säilymiselle. Maaekosysteemi on pohjavedestä suoraan riippuvainen, kun pohjavesi ylläpitää luontotyypin ominaispiirteitä sekä vaikuttaa sen suojeluun ja säilymiseen. (Vna 1040/2006 luku 2a, 8 c §)

 

Vanha, ympäristöhallinnon ohjeistukseen perustuva pohjavesialueluokitus (poistuu käytöstä, kun pohjavesialueet tarkistettu lain 1299/2004 mukaisiksi):

Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (I luokka):

  • Alue, jonka pohjavettä käytetään tai tullaan käyttämään 20–30 vuoden kuluessa tai sitä muutoin tarvitaan esimerkiksi vesihuollon erityistilanteissa varavedenottoon vedenhankintaa varten liittyjämäärältään vähintään 50 ihmisen tarpeisiin tai enemmän kuin keskimäärin 10 m3/vrk

Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (II luokka):

  • Alue, joka soveltuu yhteisvedenhankintaan, mutta jolle ei ole toistaiseksi osoitettu käyttöä yhdyskuntien, haja-asutuksen tai muussa vedenhankinnassa

Muu pohjavesialue (III luokka) (tarkastellaan tarittaessa tässä toimenpideohjelmassa, pohjavesialueiden tarkistamisen myötä luokka poistuu ja alue luokitellaan joko lain 1299/2004 mukaisiin luokkiin tai poistetaan luokituksesta):

  • Alue, jonka hyödyntämiskelpoisuuden arviointi vaatii lisätutkimuksia vedensaantiedellytysten, veden laadun tai likaantumis- tai muuttumisuhan selvittämiseksi.

 

Kaakkois-Suomessa Vuoksen vesienhoitoalueella on 49 vedenhankintaa varten tärkeää (1-, 1E- ja I-luokan) ja 72 muuta vedenhankintakäyttöön soveltuvaa (2-, 2E- ja II-luokan) pohjavesialuetta, joista 11 on tällä hetkellä luokiteltu E-luokkaan (1E: 6 pohjavesialuetta, 2E: 5 pohjavesialuetta) pohjavesialueelta tai sen läheisyydestä havaittujen pohjavedestä suoraan riippuvaisten pintavesi- ja/tai maaekosysteemien vuoksi. Lisäksi 2 pohjavesialuetta on luokiteltu pohjavesimuodostuman pohjavedestä riippuvaisten ekosysteemien perusteella luokkaan E (tilanne 08/2021,  Kuva 71, Taulukko 34). Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella on 35 vedenhankintaa varten tärkeää (1-, 1E- ja I-luokan) ja 88 muuta vedenhankintakäyttöön soveltuvaa (2-, 2E- ja II-luokan) pohjavesialuetta, joista 16 on tällä hetkellä luokiteltu E-luokkaan (1E: 7 pohjavesialuetta, 2E: 9 pohjavesialuetta) pohjavesialueelta tai sen läheisyydestä havaittujen pohjavedestä suoraan riippuvaisten pintavesi- ja/tai maaekosysteemien vuoksi. Lisäksi 3 pohjavesialuetta on luokiteltu pohjavesimuodostuman pohjavedestä riippuvaisten ekosysteemien perusteella luokkaan E (tilanne 08/2021,  Kuva 71, Taulukko 34).

Tarkasteltavien pohjavesialueiden määrässä on tapahtunut muutoksia toiseen suunnittelukauteen verrattuna. Pohjavesialueiden kokonaispinta-alassa ja muodostuvan pohjaveden määrässä ei sen sijaan ole tapahtunut merkittäviä muutoksia (muutokset noin 1-5 %, tilanne 08/2021). Muutokset johtuvat vesienhoitolain mukaisesti tehdystä pohjavesialueiden tarkistamisesta, jonka yhteydessä pohjavesialueita on osin yhdistetty, poistettu ja nostettu takaisin pohjavesialueluokitukseen. Pohjavesialueiden luokat on myös tarkistettu vastaamaan alueen vedenhankintakäyttöä sekä ilmentämään pohjavesialueelta havaittuja pohjavedestä suoraan riippuvaisia pintavesi- ja maaekosysteemejä. Myös Iitin siirtyminen osaksi Päijät-Hämettä vuoden 2021 alusta lähtien on muuttanut pohjavesialueiden määriä Kaakkois-Suomessa. Pohjavesialueiden tarkistaminen vesienhoitolain mukaiseksi on valmistunut Kymenlaaksossa sekä osassa läntisen Etelä-Karjalan kunnissa (Lemi, Luumäki ja Savitaipale) ja kattaa kaikki Kaakkois-Suomen Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelle sijoittuvat pohjavesialueet (tilanne 08/2021). Etelä-Karjalassa pohjavesialueiden tarkistaminen on vielä käynnissä, minkä vuoksi Kaakkois-Suomen Vuoksen vesienhoitoalueella sijaitsevista pohjavesialueista osa on vielä vanhan pohjavesialueluokituksen mukaisia (tilanne 08/2021). Tavoitteena on, että Etelä-Karjalan pohjavesialueet saadaan tarkistettua 3. vesienhoitokauden alussa vuonna 2022. Kaakkois-Suomessa pohjavesialueiden tarkistaminen, määrittäminen ja luokitus sekä niitä koskevat valmisteluasiakirjat ja niistä tiedottaminen/kuuluttaminen on tehty ja tehdään vesienhoitosuunnitelman laatimisesta erillisenä menettelynä vesienhoitolain ja -asetuksen mukaisesti. Ajantasaiset pohjavesialueiden rajaus ja luokkatiedot ovat saatavilla Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) Avoin tieto -palvelusta (https://www.syke.fi/Avointieto).

Taulukko 34. Pohjavesialueiden (1-, 1E-, 2-, 2E- ja E-luokka sekä I- ja II-luokka) lukumäärät Kaakkois-Suomessa vesienhoitoalueittain (tilanne 08/2021). Pohjavesialueiden tarkistaminen vesienhoitolain mukaisiksi on parhaillaan käynnissä, minkä vuoksi vanha sekä uusi pohjavesialueluokitus ovat rinnakkain käytössä. Kymenlaakson pohjavesialueet on tarkistettu, Etelä-Karjalan osalta tarkistaminen on vielä osin kesken.

VHA1, Vuoksen vesienhoitoalue (Kaakkois-Suomen alueella) (tilanne 08/2021)

Luokka

Pohjavesialueet,
kpl

Pinta-ala

yhteensä, km2

Muodostuvan

pohjaveden
määrä, m3/vrk

1

5

4,98

1 681

1E

6

35,13

19 665

I

38

233,17

134 180

Yhteensä (1, 1E, I)

49

273,28

155 526

2

14

34,28

13 741

2E

5

14,96

6 867

II

53

161,74

73 593

Yhteensä (2, 2E, II)

72

210,98

94 201

E

 2

1,71

420

Yhteensä
(1, 1E, I, 2, 2E, II, E)

123

485,97

250 147

 

VHA2, Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue (Kaakkois-Suomen alueella) (tilanne 08/2021)

Luokka

Pohjavesialueet,
kpl

Pinta-ala

yhteensä, km2

Muodostuvan

pohjaveden
määrä, m3/vrk

1

28

62,43

23 158

1E

7

81,29

49 911

Yhteensä (1, 1E, I)

35

143,72

73 069

2

73

127,27

54 745

2E

13

67,88

34 766

II

2

15,63

8 570

Yhteensä (2, 2E, II)

88

210,78

98 081

E

3

3,26

805

Yhteensä
(1, 1E, I, 2, 2E, II, E)

126

357,76

171 955

 

Kaakkois-Suomen alue yhteensä (tilanne 08/2021)

 

Luokka

Pohjavesialueet,
kpl

Pinta-ala

yhteensä, km2

Muodostuvan

pohjaveden
määrä, m3/vrk

1, 1E, I

84

417,00

228 595

2, 2E, II

160

421,76

192 282

E

3

4,97

1 225

Yhteensä

249

843,73

422 102

 

Kuva 71. Pohjavesialueiden (1-, 1E, 2-, 2E- ja E- luokka sekä I-, II- ja III-luokka) sijoittuminen Kaakkois-Suomen alueella (tilanne 08/2021). Pohjavesialueiden tarkistaminen vesienhoitolain luokituksen mukaisiksi on Kaakkois-Suomessa kesken (Ky-menlaakson pohjavesialueet tarkistettu, Etelä-Karjalan pohjavesialueiden tarkistaminen vielä osin kesken). Pohjavesialu-eiden tarkistamisen myötä III-luokka poistuu, ja III-luokan pohjavesialueet joko luokitellaan 1-, 1E-, 2-, 2E- tai E-luokkaan tai poistetaan kokonaan luokituksesta. Myös I- ja II-luokan pohjavesialueiden luokat tarkistetaan edellä mainitun luokituksen mukaisiksi. Ajantasaiset pohjavesialuetiedot ovat saatavilla Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) Avoin tieto -palvelusta (https://www.syke.fi/Avointieto)

Kuva 71. Pohjavesialueiden (1-, 1E, 2-, 2E- ja E- luokka sekä I-, II- ja III-luokka) sijoittuminen Kaakkois-Suomen alueella (tilanne 08/2021). Pohjavesialueiden tarkistaminen vesienhoitolain luokituksen mukaisiksi on Kaakkois-Suomessa kesken (Kymenlaakson pohjavesialueet tarkistettu, Etelä-Karjalan pohjavesialueiden tarkistaminen vielä osin kesken). Pohjavesialueiden tarkistamisen myötä III-luokka poistuu, ja III-luokan pohjavesialueet joko luokitellaan 1-, 1E-, 2-, 2E- tai E-luokkaan tai poistetaan kokonaan luokituksesta. Myös I- ja II-luokan pohjavesialueiden luokat tarkistetaan edellä mainitun luokituksen mukaisiksi. Ajantasaiset pohjavesialuetiedot ovat saatavilla Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) Avoin tieto -palvelusta (https://www.syke.fi/Avointieto)