-
- 1.1 Vesienhoidon tavoitteet
- 1.2 Toimenpideohjelman laatiminen ja yhteistyö
- 1.3 Toimenpideohjelman suunnittelualueet
- 1.4 Pohjavesimuodostumien ryhmittely
- 1.5 Keskeisimmät muutokset kolmannella vesienhoidon suunnittelukaudella
- 1.6 Tulvariskien hallinnan suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.7 Merenhoidon suunnittelun huomioon ottaminen
-
1.8 Vesienhoitoon liittyvät ohjelmat ja suunnitelmat (Pintavedet ja pohjavedet)
- 1.8.1 ELY-keskuksen strateginen suunnitelma
- 1.8.2 Maakuntasuunnitelmat ja maakuntaohjelmat
- 1.8.3 Maakuntakaavat
- 1.8.4 Merialuesuunnittelu
- 1.8.5 Alueelliset metsäohjelmat
- 1.8.6 Vesihuoltosuunnitelmat
- 1.8.7 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat
- 1.8.8 Kansallinen kalatiestrategia
- 1.8.9 Pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategia
- 1.9 Erityiset alueet
- 1.10 Merkittävät hankkeet
-
1.11 Toimintaympäristön nykytilanne ja siinä tapahtuneet muutokset
- 1.11.1 Ilmastonmuutos
- 1.11.2 Yhdyskuntien ja haja-asutuksen jätevedet
- 1.11.3 Haja-asutus
- 1.11.4 Maatalous
- 1.11.5 Metsätalous
- 1.11.6 Turvetuotanto
- 1.11.7 Kunnostus, säännöstely ja vesirakentaminen
- 1.11.8 Teollisuus ja yritystoiminta
- 1.11.9 Kalankasvatus
- 1.11.10 Haitalliset ja vaaralliset aineet
- 1.11.11 Vesistörakentaminen ja säännöstely
- 1.11.12 Vedenotto
- 1.11.13 Liikenne
- 1.11.14 Maa-ainesten otto
-
- 7.1 Ilmastonmuutoksen huomiointi
- 7.2 Liikenne
- 7.3 Maa-ainesten otto
- 7.4 Maatalous
- 7.5 Metsätalous
- 7.6 Turvetuotanto
- 7.7 Pilaantuneet alueet
- 7.8 Teollisuus, yritystoiminta ja puolustusvoimat
- 7.9 Vedenotto ja tekopohjaveden muodostaminen
- 7.10 Yhdyskunnat
- 7.11 Suojelusuunnitelmat, seuranta ja selvitykset
1.11.12 Vedenotto
Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueiden Kaakkois-Suomen yhdyskuntien vedenhankinnasta (60 200 m3/d, v. 2019, sisältäen Iitin vedenoton 1 900 m3/d) on valtaosa pohja- ja tekopohjavettä. Tekopohjaveden osuus kokonaisvedenhankinnasta on 61 % ja pohjaveden osuus 34 % (yhteensä 95 %, 2019). Pintaveden osuus on siis noin 5 %. Tekopohjavettä käytetään Kouvolassa, Lappeenrannassa, Kotkassa, Haminassa ja Pyhtäällä. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella Kymijoen pintavettä käytetään Kouvolan Kuusankosken kaupunginosan vedenhankinnassa (Kouvolan Pilkanmaan pintavesilaitos). Vuoksen vesienhoitoalueella Imatralla siirryttiin pohjaveden käyttöön v. 2007. Immalanjärven pintavesilaitos on päätetty pitää toimintakuntoisena poikkeustilanteiden varalta ja käyttöön on myös turvauduttu. Kouvolan kaupungin vedenottoa on jatkossakin myös Iitin kunnan alueella sijaitsevasta Ruokosuon pohjavedenottamosta, joten n 50 % Iitin pohjavedenotosta palvelee Kouvolaa.
Kaakkois-Suomen Vuoksen vesienhoitoalueella vedenhankintavesistöjä ovat Immalanjärvi Imatralla ja Pien-Saimaa Lappeenrannassa. Lappeenrannan kaupungin vesilaitos (Lappeenrannan Lämpövoima Oy) ottaa tarvitsemansa tekopohjaveden raakaveden läntisen Pien-Saimaan länsiosasta (Sunisenselkä), mutta suurin osa raakavedestä on Nuottasaaren pohja- ja rantaimeytettyä vettä. Lähes vuosittain toistuvat sinileväkukinnat läntisellä Pien-Saimaalla ovat riski Lappeenrannan vedenhankinnalle. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella vedenhankintavesistöjä ovat Kymijoki ja Haukkajärvi.
Kaakkois-Suomessa sekä Vuoksen että Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueiden vedenhankinnan keskeisimpiä kehittämistarpeita ovat vesilähteiden laadun ja poikkeustilanteiden vedensaannin turvaaminen.
Tällä hetkellä Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vedenhankinta perustuu pääosin Kouvolan Veden ja Kymenlaakson Vesi Oy:n Utin Haukkajärven ja Kuivalan tekopohjaveteen, vastaavasti Vuoksen vesienhoitoalueella Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n Lappeenrannan Huhtiniemen tekopohjaveteen.
Vedenhankinta Kaakkois-Suomessa on asteittain osin siirtymässä II Salpausselälle Kouvolan Selänpään ja Taipalsaaren Pönniälänkankaan pohjavesialueille.
