1.11.13 Liikenne

Kaakkois-Suomi on osa Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) Skandinavia-Välimeri -ydinverkkokäytävää. Alueen yhteyksistä ja terminaaleista nykyiseen ydinverkkoon kuuluvat E18-tie, Helsinki-Lahti-Kouvola-Luumäki-Vainikkala -ratayhteys, Kouvolan rautatie- ja maantieterminaali, HaminaKotka-satama, satamaan johtava Kouvola-Kotka/Hamina -ratayhteys, Saimaan kanava, Saimaan syväväylä sekä Vaalimaan ja Vainikkalan raja-asemat.

Tieliikenne

Kaakkois‐Suomen alueella on useita valtakunnallisesti merkittäviä päätieyhteyksiä:

Päätieverkko (pituus 643 km) on monin paikoin ylikuormittunut, mistä aiheutuu ajoittaisia liikenteen sujuvuusongelmia ja liikenneturvallisuusongelmia. Sujuvuus- ja liikenneturvallisuusongelmat kohdistuvat erityisesti pääteiden yksiajorataisille osuuksille sekä rajayhteyksiin. Pääteiden arkiliikenteestä jopa noin 20 % on raskasta liikennettä. Yleisen tieverkon kokonaispituus on 4072 km.

Kaakkois-Suomen toimintaympäristön keskeisiä haasteita ovat raskaan metsäteollisuuden sekä kaupunkiympäristöjen ja maaseudun kuljetusten toimivuus ja turvallisuus. Alueelle kohdentuva kansainvälinen liikenne korostuu niin maantie-, rautatie kuin vesiliikenteessäkin.

Kaakkois-Suomen alueella merkittäviä tieliikenteen tulevien vuosien kehittämistarpeita on valtatiellä 15 välillä Kouvola – Rantahaka, Kotka sekä valtatiellä 6 Kouvolan kohdalla. Kaikkiin näihin hankkeisiin sisältyy toteutuessaan myös uuden pohjaveden suojauksen rakentamista. Hankkeiden aikataulut tarkentuvat valmistelussa olevan valtakunnallisen 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä. Uudella valtakunnallisella liikennejärjestelmäsuunnitelmalla tavoitellaan pitkäjänteistä, yli hallituskausien ulottuvaa liikenneverkkojen, liikenteen toimintaedellytysten ja liikenneturvallisuuden kehittämistä sekä ilmastonmuutoksen hallintaa.

Valtaosa vaarallisten aineiden maantiekuljetuksista tapahtuu Etelä-Suomessa. Yleisimpiä kuljetettavia aineita ovat palavat nesteet. Kemikaalien käsittely ja varastointi aiheuttavat riskin pohja-ja pintavesille esimerkiksi ratapihoilla, lentokentillä, logistiikkakeskuksissa sekä erilaisilla varikoilla ja varastoalueilla. Vaarallisten aineiden kuljetusonnettomuuksia tapahtuu muutamia vuosittain.

Raideliikenne

Kaakkois-Suomen rataverkon runko muodostuu alueen läpi kulkevasta Karjalan radasta, joka toimii sekä kaukoliikenneyhteytenä välillä Joensuu–Helsinki että merkittävänä tavaraliikenteen yhteytenä, sekä Kouvolasta Pieksämäelle kulkevasta Savon radasta. Karjalan radalta on yhteydet Vainikkalan ja Imatrankosken raja-asemien kautta Venäjälle sekä Kouvolasta HaminaKotkan-satamaan. Helsinki–Kouvola-Luumäki ‐ rataosuus on kokonaan kaksiraiteinen. Luumäellä radasta erkaantuvat Vainikkalan rata sekä Joensuuhun jatkuva Karjalan rata. Kaakkois-Suomen rautatieliikenteen keskus on Kouvola, joka on Suomen rataverkon tärkeimpiä solmukohtia. Kouvolalla on merkitystä laajemminkin eli erityisesti Venäjälle suuntautuvassa liikenteessä.

Liikenteellisesti vilkkaimmat rataosat Kaakkois-Suomessa ovat Kouvola–Luumäki ja Kouvola–Kotka/Hamina. Kaakkois-Suomen alueen kautta kulkevaan raideliikenteeseen kohdistuu suuria kasvupaineita niin henkilö- kuin tavaraliikenteen osalta. Rataverkolla ja ratapihoilla on jo nykyisin suurista liikennemääristä aiheutuvia välityskykyongelmia ja ongelmien arvioidaan lisääntyvän.

Etelä-Karjalassa on käynnissä Luumäki – Imatra ratahanke. Välille Joutseno-Imatra rakennetaan uusi kaksoisraide nykyisen yksiraiteisen osuuden rinnalle. Välillä Luumäki-Joutseno tehdään nykyisen raiteen perusparannusta. Osana hanketta kunnostetaan Saimaan kanavan ratasilta, Mansikkakosken ratasilta ja vanhan vt 6:n alikulkusilta. (Lähde: Väyläviraston hankesivusto 1.9.2020).

Kaakkois-Suomen radoilla kulkee merkittävä määrä erityisesti metsäteollisuuden tuotantolaitosten raaka-aine- ja lopputuotekuljetuksia sekä kemianteollisuuden raaka-ainekuljetuksia. Vainikkala on Suomen ja Venäjän välisen rautateiden tavaraliikenteen tärkein rajanylityspaikka, jonka merkittävimmät tavaravirrat koostuvat mm. mineraalilannoitteista, kemikaaleista sekä raakaöljystä ja erilaisista öljytuotteista.

Mäntyharjun alueella tapahtuneen Kinnin MTBE-onnettomuuden jälkeen vaarallisten aineiden kuljettamisen ja seisontapaikkojen käytöstä on annettu entistä tarkempia ohjeita ja määräyksiä. 

Satamat ja vesiliikenne

Vuonna 2011 toimintansa aloittanut HaminaKotka satama on Suomen suurin yleis-, vienti-, kontti- ja transitosatama sekä logistiikka- ja teollisuuskeskus. HaminaKotka satama muodostuu useasta eri osasta: Hamina, Halla, Hietanen, Hietanen Etelä, Kantasatama, Mussalo, Sunila ja yksityiset laiturit. Haminan satama on erikoistunut kuivabulk- ja nestekuljetuksiin, varastointiin ja käsittelypalveluihin, sekä projektilasteihin. Haminan satama-alueella sijaitsee myös merkittävä kemianteollisuuden keskittymä ja lähiaikoina käyttöön otettava LNG-terminaali. Hietanen on keskittynyt lähinnä roro-liikenteeseen. Kantasatamassa on satunnaista tavaraliikennettä ja risteilymatkustajaliikennettä. Mussalon satamassa sijaitsee Suomen suurin konttiterminaali, sekä suuri kuivabulk-terminaali. Lisäksi Mussalossa on nesteterminaali sekä laaja logistiikka-alue. Vuonna 2019 avautui Mussalon uusi D-osa, joka palvelee tällä hetkellä sellukuljetuksia.

HaminaKotka sataman liikenteelle 2019 oli kokonaistonneissa ennätysvuosi, joka oli 18 miljoonaa tonnia. HaminaKotka sataman prosenttiosuus Suomen satamien liikenteestä n. 20 % (2019), konteista n. 40 % (2019) ja kauttakulkuliikenteestä n. 50 % (2019).

Myös sisävesikuljetukset ovat merkittävä osa Kaakkois-Suomen alueen vesitse kulkevaa tavaraliikennettä. Saimaan Suomenlahteen yhdistävä Saimaan kanava on tärkein Suomen kanavista. Eniten kanavaa käyttää metsäteollisuus, joka käyttää kanavaa sekä raakapuun tuontiin että lopputuotteiden vientiin. Saimaan kanavalla on merkitystä myös matkustajaliikenteessä, vaikka määrät ovat pudonneet vuosituhannen vaihteen huippuvuosista. Selvää kasvupotentiaalia on kuitenkin olemassa.

Saimaan syväväyläverkon pituus on 772 kilometriä. Vuonna 2019 Saimaan kanavan tavaraliikenne oli vajaat 1,1 milj. tonnia, ja kanavaliikenteessä oli noin 34 000 matkustajaa Saimaan laivaliikenteen toimijat ovat tuoneet esille kanavan sulkujen pidentämistarpeen Saimaan kanavaliikenteentoiminta- ja kehittämisedellytysten turvaamiseksi tulevaisuudessa. Hankkeeseen kuuluu kanavasulkujen pidentäminen 11 metrillä sulkujen yläportteja siirtämällä sekä kanavan vesipinnan noston 10 cm:llä. Hankkeen toteutus voi käynnistyä aikaisintaan 2021. Lopullinen toteutusmalli ratkaistaan yhdessä alueen toimijoiden kanssa (lähde: Väyläviraston hankekortti 6/2020).

Saimaan tärkein rahtisatama on Saimaan kanavan varrella sijaitseva Mustola vajaan 10 kilometrin päässä Lappeenrannan keskustasta. Satama-alue rajoittuu valtatie 13:een, joka johtaa Nuijamaan raja-asemalle.

 Onnettomuudet Saimaan syväväylillä ovat laskeneet 1990-lukuun verrattuna. Saimaalla ei tehdä vaarallisten aineiden kuljetuksia, joten suurimpana ja todennäköisimpänä riskinä voidaan pitää tilannetta, jossa karilleajotilanteessa veteen pääsee kevyttä polttoöljyä. Onnettomuuksien vaikutukset muun muassa vesien eliöstössä voivat säilyä vuosikymmeniä. Suuremmilta onnettomuuksilta on toistaiseksi vältytty Saimaalla. Onnettomuuksien ehkäisy ja öljyntorjunta ovat tehostuneet viime vuosina ja syväväylälle on laadittu mm. öljyntorjunnan toimintamalli.

Lentoliikenne

Lähes kaikki Kaakkois-Suomen lentokentät ja -paikat sijaitsevat pohjavesialueilla. Lappeenrannan lentokenttä siirtyi maakunnalliseen omistukseen vuonna 2016, jonka jälkeen alueella on panostettu voimakkaasti markkinoiden ja uusien yhteyksien avaamiseen. Ennen Covid-19 -pandemiaa matkustajamäärät oli saatu merkittävään kasvuun. Imatran Immalan lentokenttää käyttävät rajavartiolaitos ja mm. Imatran ilmailukerho ry. ja lentokentän pitäjä on Imatran Lentokentän Kannatusyhdistys ry. Utin lentoaseman toiminta koostuu yleis- ja sotilasilmailusta. Säännöllistä lentoliikennettä tai matkustajaliikennettä lentoasemalta ei ole. Pyhtään lentopaikka palvelee ammatillista yleisilmailua ja se on tukikohta myös yksityisille lentokoneen omistajille. Lisäksi Kaakkois-Suomessa on muutamia pienempiä lentopaikkoja.

Rajaliikenne

Kaakkois-Suomessa sijaitsevat itäisen Suomen vilkkaimmat raja-asemat. Kaakkois-Suomessa on kolme maantieliikenteen ja kaksi rautatieliikenteen rajanylityspaikkaa Suomen ja Venäjän välisellä rajalla. Tieliikenteen rajanylityspaikkoja ovat Vaalimaa, Nuijamaa ja Imatra, joiden lisäksi Kaakkois-Suomessa on kuorma-autoliikenteelle tilapäisiä rajanylityspaikkoja pääasiassa puutavaran kuljetuksiin. Tärkein tilapäinen rajanylityspaikka on Parikkalassa.

Rautatieliikenteen rajaylityspaikat sijaitsevat Lappeenrannan Vainikkalassa ja Imatran Pelkolassa. Kaakkois-Suomen rajanylityspaikkojen kautta kulkee jopa 70–80 % Suomen ja Venäjän välisestä henkilö- ja tavaraliikenteestä.