7.5.2 Metsätalous - esitetyt toimenpiteet, ohjauskeinot ja kustannukset vuosille 2022–2027

Ohjauskeinot:

• Edistetään suositusten mukaisia käytäntöjä pohjavesialueiden metsänhoitotoimenpiteissä.
• Lisätään tietopohjaa pohjavedestä riippuvaisista ekosysteemeistä ja kehitetään niiden tilan indikaattoreita eri alojen yhteistyön avulla.

Perustoimenpiteet / Muut perustoimenpiteet:

Pohjavesialueilla metsätaloudessa noudatetaan metsälakia, metsäasetusta, metsäsertifiointia ja muuta lainsäädäntöä (mm. ympäristönsuojelulaki ja vesilaki). Yksityismetsissä noudatetaan pohjavesialueilla tarpeen mukaan Tapion Metsänhoidon suosituksia (erityisesti Metsänhoidon suositukset vesiensuojeluun, työopas, Joensuu ym. 2019). Valtion metsissä puolestaan sovelletaan Metsähallitus Metsätalous Oy:n ympäristöoppaan (Kaukonen ym. 2018) suosituksia. Ohjeistusten pohjavesiensuojeluun kohdistuvat toimenpidesuositukset liittyvät lannoittamiseen, kasvinsuojeluaineiden käyttöön, ojitukseen, kulotukseen, metsäteiden rakentamiseen, kantojen nostoon sekä öljy- ja kemikaalionnettomuuksien ennaltaehkäisyyn/torjuntaan.

Metsätalouden toimenpiteet eivät yleensä edellytä ympäristölupia, mutta esimerkiksi ojitusten takia voi pohjavesialueilla syntyä sellaisia pohjaveden laadun ja määrän muutoksia, että hanketta ei voi toteuttaa ilman vesilain mukaista lupaa. Muusta kuin vähäisestä ojituksesta pitää tehdä aina vesilain mukainen ilmoitus ELY-keskukselle, joka tekee lupatarveharkinnan. Pohjavesialueella myös maanmuokkaus voi vaatia ojitusilmoituksen tekemistä, jos muokattavalta alalta johdetaan pois vesiä (esim. ojitusmätästys). Metsätaloustoimet voivat monin eri tavoin ja hyvinkin helposti vaarantaa vesilain vesiluontotyyppien (vesiL 2:11 §) luonnontilan, mikä on sallittu vain AVIn poikkeusluvalla.

Metsätalouden ohjeistukset ottavat pohjavesialueet pääosin hyvin huomioon. Näiden mukaisesti kunnostusojitus jätetään valtion metsissä pääsääntöisesti kokonaan tekemättä vedenhankintaa varten tärkeillä ja vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla. Myös yksityismetsissä kunnostusojitus suositellaan jätettäväksi tekemättä pohjavesialueilla, erityisesti mikäli ojat jouduttaisiin kaivamaan turvekerroksen alla olevaan kivennäismaakerrokseen alkuperäistä ojasyvyyttä syvemmäksi. Mikäli ojasyvyyden lisääminen olisi välttämätöntä vesien johtamisen takia, on tällöin varmistettava maaperä- ja pohjavesiselvityksiin perustuvalla asiantuntija-arviolla, että pohjaveden purkautumista syvennettäviin ojiin ei voi tapahtua. Myös mahdollinen paineellisen pohjaveden esiintyminen voi olla tarpeen selvittää.

Uudistushakkuiden ja maanmuokkauksen osalta suositellaan ravinteita vapauttavien hakkuutähteiden poistoa ja vain kevennettyä maanmuokkausta, kuten kevyttä laikutusta tai äestystä. Ojitus- tai naveromätästystä ei suositella pohjaveden purkautumisriskin vuoksi. Vedenottamoiden/kaivojen/lähteiden läheisyyteen tulee jättää riittävät suojakaistat. Maanmuokkauksesta on aina hyvä sopia vedenottamon haltijan kanssa. Uudistushakkuista ja maanmuokkauksesta aiheutuvan pohjavesikuormituksen vähentämiseksi pohjavesialueilla voidaan suosia myös metsän jatkuvapeitteistä kasvatusta.

Pohjavesialueilla ei suoriteta puuston kasvun lisäämiseen tähtääviä lannoituksia. Erityistapauksissa metsän terveyden ylläpitämiseksi tarpeellisten lannoitusten pohjavesivaikutukset tulee arvioida ja edellytykset lannoitukseen selvittää ELY-keskukselta. Pohjaveden pilaamiskielto ja varovaisuusperiaate huomioiden tuhkalannoituksia ei suositella tehtäväksi pohjavesialueella. Lannoitevarastoja ei saa sijoittaa pohjavesialueelle. Pohjavesialueilla kasvinsuojeluaineiden käyttö valtion metsissä on ehdottomasti kielletty. Kasvinsuojeluaineiden käyttöä pohjavesialueilla on rajoitettu myös yksityisten metsissä.

Myöskään kantojen nostoa tai kulotusta ei suositella/sallita pohjavesialueilla. Luonnonhoidollinen kulotus voi poikkeuksellisesti tulla kyseeseen, mutta asia vaatii tapauskohtaisen harkinnan.

Työkoneiden öljyvahinkojen torjuntaan kiinnitetään erityistä huomiota. Vähäisenkin öljymäärän pääsy maaperään pyritään estämään. Pohjavesialueella toimittaessa kiinnitetään erityistä huomiota polttoainesäiliöiden, koneen letkujen sekä poltto- ja voiteluaineastioiden kuntoon. Huolto- ja korjaustöiden tekoa vältetään pohjavesialueella. Tankkauspaikat ja/tai polttoainesäiliöt sijoitetaan pohjavesialueiden ulkopuolelle, jollei siitä ole kohtuutonta vaivaa. Biohajoavien öljyjen käyttö on suositeltavaa. Kaikki pohjavesialueella tapahtuvat öljy-, polttoaine- ja maalivahingot tulee ilmoittaa hätäkeskukseen, joka ilmoittaa tilanteesta edelleen alueen pelastustoimelle sekä tarvittaessa Suomen ympäristökeskuksen päivystäjälle. Työkoneissa tulee olla öljyvahinkojen ensitorjuntavälineistö.

Metsätien suunnittelussa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon suojelualueet ja arvokkaat luontokohteet, joita ovat muun muassa metsälain 10 §:n mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt ja vesilain 2 luvun 11§:ssä luetellut vesiluontotyypit (mm. lähteet). Tie on linjattava riittävän kauas pohjaveden purkautumispaikoista, jotta tien rakentaminen ja käyttö eivät aiheuta pohjaveden pilaantumisvaaraa eivätkä haitallista pohjaveden purkautumista ja/tai pohjavedestä suoraan riippuvaisen ekosysteemin luonnontilan heikkenemistä/tuhoutumista. Suoalueiden läheisyydessä toimittaessa pinta- ja pohjavesien pääsy pohjavesialueille on estettävä.

Useimmilla metsätalouden toimijoilla on käytössään kartat pohjavesialueiden si­jainneista. Ajankohtaiset pohjavesialuekartat ovat saatavissa Suomen ympäristökeskuksen Avoin tieto -palvelusta. Pohjavesialueiden uuden E-luokituksen on tarkoitus informoida pohjavesialueen pohjavedestä riippuvaisten, luonnontilaisten tai luonnontilaisen kaltaisten, muun lainsäädännön nojalla suojeltujen, merkittävien ekosysteemien olemassaolosta. Toimittaessa E-luokan pohjavesialueella tai niiden läheisyydessä on aina hyvä selvittää tiedossa olevien pohjavedestä riippuvaisten ekosysteemien tarkemmat sijainnit. Lisäksi on hyvä tiedostaa, että pohjavedestä riippuvaisia, metsä-, vesi- ja/tai luonnonsuojelulain suojelemia ekosysteemejä voi sijaita myös pohjavesialueilla, jotka eivät ole luokiteltu E-luokan pohjavesialueiksi.

Täydentävät toimenpiteet:

Metsäojitusten haittojen ehkäiseminen

Käytännössä toimenpiteinä voivat olla matalamman ojasyvyyden käyttäminen, ojien täyttö, vesien johtamisen muuttaminen tai humuspitoisen pintaveden pääsyn estäminen pohjaveteen. Alustavasti ainakin putkipatojen ja ojakatkosten on katsottu sopivan myös pohjavesialueelle. Muita pohjavesialueille sopivia vesiensuojelutoimenpiteitä selvitetään parhaillaan, esim. ojaan kaadetun puun vaikutusta veden laatuun. Ojituksen haittoja lievennettäessä, mm. ojia täyttämällä, on huomioitava myös vaikutusalueella esiintyvät lähteikköluontotyypit ja estettävä lisävahingot sekä ennallistettava luontotyyppejä tarpeen mukaan.

Metsätalouden osalta toimenpiteiden kohdentaminen suoritetaan tapauskohtaisesti tarpeen mukaan haittoja havaittaessa. Toimenpideohjelmassa ei esitetä yksilöityjä pohjavesialuekohtaisia toimenpiteitä.

Metsätalouden osalta toimenpiteiden kohdentaminen suoritetaan tapauskohtaisesti tarpeen mukaan haittoja havaittaessa. Toimenpideohjelmassa ei esitetä yksilöityjä pohjavesialuekohtaisia toimenpiteitä.