6.4 Pohjaveden tilan seuranta ja tarkkailu

Seurannan periaatteet

Vesienhoidosta annetun asetuksen mukaisesti seurantaohjelmassa on oltava riittävästi seurantapaikkoja, jotta pohjavesien tila ja tilan luontainen tai ihmisen toiminnasta aiheutuva lyhyen ja pitkän ajan vaihtelu voidaan arvioida luotettavasti. Jos on mahdollista, että pohjaveden hyvää tilaa ei saavuteta, seurantapaikat, -tekijät ja -tiheys on valittava siten, että voidaan selvittää, miten vedenotto, muu ihmisen toiminta ja pohjaveden purkautuminen vaikuttavat pohjaveden tilaan.

Pohjavesien seurantaohjelmaan kuuluu pohjaveden määrällisen ja kemiallisen tilan seurantaa. Määrällisen tilan seuranta koostuu pohjaveden pinnankorkeuden ja otetun vesimäärän seurannasta. Määrällisen tilan arviointiin käytetään pohjavesimuodostumasta otetun pohjaveden kokonaismäärän suhdetta arvioituun kyseisellä alueella muodostuvan uuden pohjaveden määrään. Lisäksi pohjavedenpinnan korkeuden muutoksia tarkastellaan ottaen huomioon myös luonnollisen pohjavedenpinnan korkeusvaihtelut. Kemiallisen tilan seuranta koostuu sekä laadun perusseurannasta että toiminnallisesta seurannasta. Kemiallisen tilan arviointi perustuu analyysituloksiin, joista tulee käydä ilmi mahdollisesti pohjaveden ympäristölaatunormien ylittävät pitoisuudet.   

Seurannan tavoitteena on pystyä arvioimaan laaja-alaisen ihmisen toiminnan aiheuttaman paineen pitkäaikaisvaikutukset pohjaveden tilaan ja vertaamaan sitä pohjaveden tilaan luonnonoloissa (perusseuranta). Jos on mahdollista, että pohjavesi ei ole hyvässä tilassa, seurannalla tulee selvittää pohjaveden tila ja vesienhoidon toimenpideohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset tilan kehittymiseen (toiminnallinen seuranta).

Pohjaveden määrällisen tilan seurantaverkko on suunniteltava siten, että pohjavesimuodostumien tai -muodostumaryhmien määrällisestä tilasta saadaan luotettavaa tietoa mukaan lukien käytettävissä olevien pohjavesivarojen arvioiminen. Seurantaohjelman tavoitteena on kemiallisen tilan seurannan osalta saada selville pitoisuustrendit huonoon tilaan luokitelluilla alueilla ja varmistaa, ovatko hyvässä tilassa olevat riskialueet säilyneet hyvässä tilassa. Lisäksi tulee saada riittävästi laatutietoa selvitystarvealueiden luokittelua varten.

Seurantaohjelma koostuu sekä viranomaisseurannasta että toiminnanharjoittajien suorittamasta tarkkailusta.

Pohjavesien seurantaohjelma Kaakkois-Suomessa

Pohjaveden määrällisen tilan seurantaverkko on suunniteltu siten, että pohjavesimuodostumien tai -muodostumaryhmien määrällisestä tilasta saadaan luotettavaa tietoa. Kemiallisen tilan seurantaverkko on suunniteltu siten, että se kattaa luonnontilaisen pohjaveden laadun seurannan (perusseuranta) sekä pohjaveden laadun seurannan alueilla, joilla ihmistoiminta voi aiheuttaa muutoksia pohjaveden laadussa (toiminnallinen seuranta).

Kaakkois-Suomen pohjavesien seurantaohjelman mukaiset pohjavesialueet, joilla seurantapaikkoja sijaitsee, on esitetty kartalla (Kuva 75, Kuva 76). Määrällisen tilan seurantaverkko on koottu pääosin seuraavista pohjaveden pinnankorkeuden tarkkailuista:

• ympäristöhallinnon pohjaveden seuranta-asemat (4 kpl)
• Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen liukkaudentorjunnan vaikutusten, ns. kloridiseurannan yhteydessä suoritettavat pohjaveden pinnankorkeuden tarkkailut
• vedenottolupiin perustuvat vedenottamoiden velvoitetarkkailut
• maa-ainesten ottolupiin perustuvat velvoitetarkkailut
• muut velvoitetarkkailut, joissa pohjaveden pinnankorkeutta tarkkaillaan useammin kuin kerran vuodessa
• muut pohjaveden pinnan korkeushavainnot, joita voidaan käyttää tukena pohjavesialueiden tilan arvioinnissa

Kemiallisen tilan seurantaverkko on perusseurannan ja toiminnallisen seurannan osalta koottu seuraavista pohjaveden laadun tarkkailuista:

• Perusseuranta:
  • ympäristöhallinnon pohjaveden seuranta-asemat (4 kpl)
  • vedenottamoiden raakaveden/pohjaveden laadun seuranta
  • muut säännölliset pohjaveden laadun seurannat, joissa tarkkaillaan perusseurannan parametrejä (happi, pH, sähkönjohtavuus, nitraatti, ammonium)
  • muut pohjaveden laatuhavainnot (perusseurannan parametrit), joita voidaan käyttää tukena pohjavesialueiden tilan arvioinnissa
• Toiminnallinen seuranta. Toiminnallista seurantaa tulee tehdä kaikissa niissä pohjavesimuodostumissa tai -muodostumaryhmissä, joiden osalta on mahdollista, että vesipuitedirektiivin 4 artiklan mukaisia tavoitteita ei saavuteta. Toiminnallista seurantaa suoritetaan pääsääntöisesti pohjavesimuodostumilla, joilla ei vallitse hyvä kemiallinen tila tai riskialueiksi nimetyillä pohjavesimuodostumilla, joilla tilatavoitteiden saavuttaminen on epävarmaa. Toiminnallisen seurannan tarkoituksena on tunnistaa pohjavettä pilaavien aineiden merkitykselliset ja nousevat trendit, jotka tulee toimenpiteiden avulla kääntää laskeviksi. Seurantaan tulee sisällyttää niiden ympäristöä pilaavien aineiden seurantaa, jotka tulee tunnistaa kunkin alueen kohdalla erikseen pohjaveden laadulle riskiä aiheuttavan toiminnan tai olemassa olevien seurantulosten perusteella:
  • Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen liukkaudentorjunnan vaikutusten seuranta, ns. kloridiseuranta
  • ympäristöhallinnon maa- ja metsätalouden vaikutusten pohjavesiseuranta
  • ympäristöhallinnon muu vesienhoitoa tukeva/täydentävä pohjavesiseuranta
  • maa-ainesten ottolupiin liittyvät velvoitetarkkailut
  • ympäristölupiin liittyvät velvoitetarkkailut
  • toiminnanharjoittajien vapaaehtoiset tarkkailut
  • pilaantuneisiin alueisiin liittyvät pohjavesitarkkailut
  • muut pohjaveden laatuhavainnot (riskejä kuvaavat parametrit), joita voidaan käyttää tukena pohjavesialueiden tilan arvioinnissa

Kaakkois-Suomessa on yhteensä 69 pohjavesialuetta ja 803 seurantapaikkaa (= pohjaveden havaintopaikkaa), joilta on kerätty pohjaveden pinnankorkeustietoja määrällisen tilan luokitteluun. Näistä 34 pohjavesialuetta ja 420 seurantapaikkaa sijoittuu Vuoksen vesienhoitoalueelle ja 35 pohjavesialuetta ja 383 seurantapaikkaa Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelle.

Kemiallisen tilan luokitteluun perusseurannan vedenlaatutietoja on kerätty Kaakkois-Suomessa yhteensä 41 pohjavesialueelta ja 144 seurantapaikalta. Pohjavesialueista 17 ja seurantapaikoista 49 sijoittuu Vuoksen vesienhoitoalueelle ja 24 pohjavesialuetta ja 95 seurantapaikkaa Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelle. Toiminnallista seurantaa on tehty Kaakkois-Suomessa yhteensä 48 pohjavesialueelta ja 472 seurantapaikalta, joista 23 pohjavesialuetta ja 239 seurantapaikkaa sijoittuu Vuoksen vesienhoitoalueella ja 25 pohjavesialuetta ja 233 seurantapaikkaa Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelle.

Seurantaohjelman tuottamaan tietoon perustuva seuraava luokittelu tehdään vuonna 2025, ennen kolmannen vesienhoitokauden päättymistä (2022–2027). Seurantaohjelmassa yhdistetään soveltuvin osin viranomaisten järjestämä seuranta ja toiminnanharjoittajien muun lain nojalla tekemä tarkkailu. Kaikki seuranta- ja tarkkailutulokset tallennetaan mahdollisuuksien mukaan pohjavesitietojärjestelmään (POVET).

Seurantaohjelmaa on tarkistettu vuoden 2020 aikana. Seurantaohjelmaa on laajennettu aiemmasta. Toiminnallista seurantaa tehdään kaikilla Kaakkois-Suomen riskipohjavesialueilla.

Kuva 75. Pohjavesien määrällisen tilan seurantaverkon kattavuus Kaakkois-Suomen pohjavesialueilla.

Kuva 76. Pohjavesien kemiallisen tilan seurantaverkon kattavuus Kaakkois-Suomen pohjavesialueilla.