-
- 1.1 Vesienhoidon tavoitteet
- 1.2 Toimenpideohjelman laatiminen ja yhteistyö
- 1.3 Toimenpideohjelman suunnittelualueet
- 1.4 Pohjavesimuodostumien ryhmittely
- 1.5 Keskeisimmät muutokset kolmannella vesienhoidon suunnittelukaudella
- 1.6 Tulvariskien hallinnan suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.7 Merenhoidon suunnittelun huomioon ottaminen
-
1.8 Vesienhoitoon liittyvät ohjelmat ja suunnitelmat (Pintavedet ja pohjavedet)
- 1.8.1 ELY-keskuksen strateginen suunnitelma
- 1.8.2 Maakuntasuunnitelmat ja maakuntaohjelmat
- 1.8.3 Maakuntakaavat
- 1.8.4 Merialuesuunnittelu
- 1.8.5 Alueelliset metsäohjelmat
- 1.8.6 Vesihuoltosuunnitelmat
- 1.8.7 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat
- 1.8.8 Kansallinen kalatiestrategia
- 1.8.9 Pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategia
- 1.9 Erityiset alueet
- 1.10 Merkittävät hankkeet
-
1.11 Toimintaympäristön nykytilanne ja siinä tapahtuneet muutokset
- 1.11.1 Ilmastonmuutos
- 1.11.2 Yhdyskuntien ja haja-asutuksen jätevedet
- 1.11.3 Haja-asutus
- 1.11.4 Maatalous
- 1.11.5 Metsätalous
- 1.11.6 Turvetuotanto
- 1.11.7 Kunnostus, säännöstely ja vesirakentaminen
- 1.11.8 Teollisuus ja yritystoiminta
- 1.11.9 Kalankasvatus
- 1.11.10 Haitalliset ja vaaralliset aineet
- 1.11.11 Vesistörakentaminen ja säännöstely
- 1.11.12 Vedenotto
- 1.11.13 Liikenne
- 1.11.14 Maa-ainesten otto
-
- 7.1 Ilmastonmuutoksen huomiointi
- 7.2 Liikenne
- 7.3 Maa-ainesten otto
- 7.4 Maatalous
- 7.5 Metsätalous
- 7.6 Turvetuotanto
- 7.7 Pilaantuneet alueet
- 7.8 Teollisuus, yritystoiminta ja puolustusvoimat
- 7.9 Vedenotto ja tekopohjaveden muodostaminen
- 7.10 Yhdyskunnat
- 7.11 Suojelusuunnitelmat, seuranta ja selvitykset
4.2.1. Toimenpiteiden toteuma ja vaikutukset vesien tilaan
Kaakkois-Suomen maatiloista n.84 % oli sitoutuneena maatalouden ympäristökorvausjärjestelmään 2015 alkaneella sitoumuskaudella. Ympäristösitoumuksen toimenpiteisiin sisältyi mm. lannoitteiden ja lannan käytön rajoituksia, talviaikainen kasvipeitteisyys ja suojakaistat sekä viljelyn suunnitteluun ja dokumentointiin liittyviä toimenpiteitä. Ympäristösitoumuksen lisäksi viljelijöiden oli noudatettava täydentäviä ehtoja, johon liittyy mm. hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset. Maatalouden ympäristönsuojelun perusasiat on saatu tiloilla laajasti käyttöön, mutta ympäristökorvausjärjestelmä ei ole ottanut kovin hyvin huomioon tilakohtaisia vesiensuojelun tarpeita. Nitraattiasetuksella säädellään mm. lannan käyttöä ja varastointia sekä typpilannoitteiden määrää. Karjatilojen lantavarastot ovat pääsääntöisesti asianmukaisessa kunnossa. Lietelantaloiden niukka mitoitus aiheuttaa kuitenkin osalla tiloista ongelmia sateisina vuosina ja rajoittaa mm. syyslevityksen vähentämistä.
Ravinteiden käytön optimoinnin toteutumisesta ei ole käytössä tilastotietoja, joilla tavoitteen toteutumista pystyttäisiin arvioimaan. Kaikilla tiloilla ravinteiden käyttöä suunnitellaan ja mm. lannoitteiden hinta vaikuttaa tilakohtaisiin ratkaisuihin. Tilatasolla peltolohkojen lannoitusta suhteessa niiden tuottoon ja kasvukuntoon voidaan edelleen kehittää. Suojavyöhykkeiden määrä kasvoi niiden siirryttyä ympäristösitoumuksen toimenpiteeksi. Kosteikkoja on Kaakkois-Suomessa edelleen vähän. Viime vuosina kosteikkojen määrä on kuitenkin kääntynyt kasvuun Vuoksen vesienhoitoalueella useiden kunnostushankkeiden ansiosta.
Maatalouden vesistökuormitus on suuresti riippuvainen sateista ja valunnasta kasvukauden ulkopuolella ja maaperän ravinnepitoisuudessa tapahtuvat muutokset vaikuttavat kuormitukseen pitkällä aikavälillä. Maataloudessa tehtyjen toimenpiteiden vaikutukset peittyvät osin säätilan vaihteluiden alle. Lauhat ja runsassateiset talvet lisäävät selvästi peltoalueiden kuormitusriskiä. Useilla hyvää huonommassa tilassa olevilla hajakuormitetuilla vesistöillä maatalouden kuormituksen vähennystarve on jopa 30-50 %. Samaan aikaan tarvitaan muillakin sektoreilla kuormitusta vähentäviä toimenpiteitä ja siitä huolimatta joissakin vesistöissä sisäinen kuormitus hidastaa hyvän tilan saavuttamista. Alla esitetyssä kartassa (Kuva 53) on kuvattu vesimuodostumat, joissa maatalous on tunnistettu merkittäväksi paineeksi.
Kuva 53. Pintavesimuodostumat, joissa maatalous on tunnistettu merkittäväksi paineeksi.