7.7 Pilaantuneet alueet

Maaperä ja/tai pohjavesi voi pilaantua paikallisesti esimerkiksi onnettomuuksien, vahinkotapausten tai normaalin toiminnan ympäristöpäästöjen seurauksena. Pilaan­tuminen voi tapahtua kemiallisesti ympäristölle haitallisilla aineilla tai mikrobiolo­gisesti esimerkiksi taudinaiheuttajilla. Ilmaperäinen laskeuma sen sijaan voi aikaan­saada laaja-alaisempaa maaperän pilaantumista, muun muassa happamoitumista ja raskasmetallipitoisuuksien kohoamista maaperässä.

Riski maaperän ja tai pohjaveden pilaantumiseen liittyy usein tiettyihin toimintoihin kuten polttoai­neen jakeluun ja varastointiin, sahoihin ja kyllästämöihin, kaatopaikkoihin, ampuma­ratoihin, taimi- ja kauppapuutarhoihin, romuttamoihin sekä kemiallisiin pesuloihin. Pohjavesialueilla sijaitsevat pilaantuneet maa-alueet ovat ongelmallisia, sillä riski haitta-aineiden kul­keutumisesta pohjaveteen on suuri. Monia terveydelle haitallisia yhdisteitä voi liueta maaperästä pohjaveteen jopa vuosikymmenien ajan. Haitta-aineet voivat kulkeutua pohjavedessä pitkiäkin matkoja. Pilaantuneen pohjaveden puhdistaminen on kallista ja usein myös teknisesti erittäin haastavaa, jopa mahdotonta. Haitta-aineiden pääsy pohjaveteen ja pohjavedessä leviäminen voi aiheuttaa ongelmia niin yksityisten kuin yhdyskuntienkin vedenhankinnalle.

Ympäristöhallinnossa on tehty pilaantuneiden alueiden kartoitusta 1980-luvulta lähtien. Kartoitetut kohteet on koottu valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään (MATTI), jossa kohteet luokitellaan käytettä­vissä olevien tietojen ja tehtyjen toimien perusteella neljään luokkaan. Toimivat kohteet -luokkaan kuuluvat alueet, joilla käsitellään tai varastoidaan ympäristölle haitallisia aineita. Maaperän tila on näillä alueilla tarvittaessa selvitettävä toiminnan loppu­essa, muuttuessa tai päästöä epäiltäessä. Alueilla, joilla on viranomaisten saamien tietojen perusteella harjoitettu toimintaa, jossa on käsitelty haitallisia aineita, joita on voinut joutua myös maaperään ja/tai pohjaveteen, kuuluvat selvitystarve-luokkaan. Näillä kohteilla toiminta on jo loppunut. Arvioitavilla tai puhdistettavilla alueilla maaperään päässyt jäte tai aine on todetusti huonontanut maaperän laatua. Alueen puhdistustarve on arvioitava ja tarvittaessa alue on puhdistettava. Mikäli maaperä on tutkimusten perusteella todettu pilaantu­mattomaksi tai alueen maaperä on puhdistettu viranomaisten asettamien tavoitteiden mukaisesti, kuuluu kohde luokkaan ei puhdistustarvetta.

Kaakkois-Suomessa maaperän tilan tietojärjestelmässä olevia, pohjavesialueille sijoittuvia kohteita on yhteensä 708 (31 % kaikista tietojärjestelmässä olevista Kaakkois-Suomen kohteista, tilanne 22.7.2021). Näistä hieman yli puolet (58 %) on lopetettuja toimintoja ja loppuosa kohteita, joissa edelleen harjoitetaan toimintaa ( Kuva 81). Pohjavesialueella sijaitsevien kohteiden jakautuminen toimialoittain on esitetty kuvassa ( Kuva 82). Kaakkois-Suomen pohjavesialueilla sijaitsevista kohteista merkittävimmät pilaantuneiksi epäillyt tai jo todetut alueet ovat öljyvahinkoalueita, taimitarhoja tai muita kasvinsuojeluaineiden käyttöalueita, saha-alueita, kyllästämöjä, kemiallisia pesuloita, kemianteollisuusalueita, ampumaratoja ja kaatopaikkoja.

Kuva 81. Pohjavesialueilla sijaitsevat maaperän tilan tietojärjestelmän (ns. Matti-rekisteri) kohteet.

Kuva 82. Pohjavesialueella sijaitsevien maaperän tilan tietojärjestelmässä olevien kohteiden (708 kpl) toimialoittainen jaottelu Kaakkois-Suomen alueella (09/2020).