-
- 1.1 Vesienhoidon tavoitteet
- 1.2 Toimenpideohjelman laatiminen ja yhteistyö
- 1.3 Toimenpideohjelman suunnittelualueet
- 1.4 Pohjavesimuodostumien ryhmittely
- 1.5 Keskeisimmät muutokset kolmannella vesienhoidon suunnittelukaudella
- 1.6 Tulvariskien hallinnan suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.7 Merenhoidon suunnittelun huomioon ottaminen
-
1.8 Vesienhoitoon liittyvät ohjelmat ja suunnitelmat (Pintavedet ja pohjavedet)
- 1.8.1 ELY-keskuksen strateginen suunnitelma
- 1.8.2 Maakuntasuunnitelmat ja maakuntaohjelmat
- 1.8.3 Maakuntakaavat
- 1.8.4 Merialuesuunnittelu
- 1.8.5 Alueelliset metsäohjelmat
- 1.8.6 Vesihuoltosuunnitelmat
- 1.8.7 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat
- 1.8.8 Kansallinen kalatiestrategia
- 1.8.9 Pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategia
- 1.9 Erityiset alueet
- 1.10 Merkittävät hankkeet
-
1.11 Toimintaympäristön nykytilanne ja siinä tapahtuneet muutokset
- 1.11.1 Ilmastonmuutos
- 1.11.2 Yhdyskuntien ja haja-asutuksen jätevedet
- 1.11.3 Haja-asutus
- 1.11.4 Maatalous
- 1.11.5 Metsätalous
- 1.11.6 Turvetuotanto
- 1.11.7 Kunnostus, säännöstely ja vesirakentaminen
- 1.11.8 Teollisuus ja yritystoiminta
- 1.11.9 Kalankasvatus
- 1.11.10 Haitalliset ja vaaralliset aineet
- 1.11.11 Vesistörakentaminen ja säännöstely
- 1.11.12 Vedenotto
- 1.11.13 Liikenne
- 1.11.14 Maa-ainesten otto
-
- 7.1 Ilmastonmuutoksen huomiointi
- 7.2 Liikenne
- 7.3 Maa-ainesten otto
- 7.4 Maatalous
- 7.5 Metsätalous
- 7.6 Turvetuotanto
- 7.7 Pilaantuneet alueet
- 7.8 Teollisuus, yritystoiminta ja puolustusvoimat
- 7.9 Vedenotto ja tekopohjaveden muodostaminen
- 7.10 Yhdyskunnat
- 7.11 Suojelusuunnitelmat, seuranta ja selvitykset
4.7.1 Toimenpiteiden toteuma ja vaikutukset vesien tilaan
Kalankasvatuksella on merkitystä paikallisena kuormittajana. Kalankasvatuksen kuormitus on vähentynyt Kaakkois-Suomen alueella sekä 2000 luvun alussa että 2010 luvulla. Pyhtään edustalla kirjolohen kasvatus vähentynyt selvästi 2000-luvun aikana ja toiminta on ollut joko keskeytyksissä tai kokonaan loppunut usealta laitokselta. Vuoden 2009 jälkeen kalankasvatustoimintaa on ollut ainoastaan kahdella Lilla Krokön verkkoallaslaitoksella. Virolahden kalankasvatuslaitosten vuotuinen tuotanto on vaihdellut vähemmän, mutta verkkoallaslaitosten ravinnekuormitus on vähentynyt rehun ja ruokintatekniikoiden kehityksestä. Virolahdella tuotanto on vuoden 2011 jälkeen pienentynyt noin viidenneksellä, mutta kuormitus on samaan aikaan puolittunut. Kuvissa (Kuva 69, Kuva 70) on esitetty kalankasvatuksesta aiheutuvan kuormituksen kehitystä vuosina 2000-2019.
Vaikka kalankasvatus on ainoa pistemäinen kuormituslähden Pyhtään edustalla, niin Kymijoen ainevirtaamiin verrattuna kalankasvatuksen kuormitus on vähäistä. Kalankasvatuksen kuormitus ajoittuu pääasiassa kesäkuun ja lokakuun väliselle ajalle ja voi siten paikallisesti voimistaa alueen rehevyyttä ja lisätä näin leväkasvua (Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 284/2019). Saarten ja merenpohjan kynnysten rajoittamalla Paarlahden alueella myös veden vaihtuvuus ulkosaariston välillä on osittain rajoittunutta, jolloin alueelle tulevan kuormituksen vaikutukset heijastuvat selvemmin mm. pohjien tilassa.
Virolahden kalankasvattamot sijaitsevat Virolahden sisälahden suualueella. Kalankasvatuksen ohella lahden tilaan vaikuttaa erityisesti lahden sisäosaan laskevan Virojoen kautta tuleva hajakuormitus. Myös sisäisellä kuormituksella on rehevyyttä ylläpitävä vaikutus. Virolahti on edelleen hyvin rehevä, mutta kuormituksen väheneminen on viime aikoina näkynyt erityisesti pohjaeläimistön elpymisenä.
Kuva 69. Kalankasvatuksen fosfori- ja typpikuormitus sekä tuotanto (lisäkasvu) vuosina 2000-2018 Pyhtään edustan merialueella (Kymijoen vesi ja ympäristö ry).
Kuva 70. Kalan verkkoallaskasvatuksen fosfori- ja typpikuormitus sekä tuotanto (lisäkasvu) vuosina 2000–2019 Virolahden merialueella (Kymijoen vesi ja ympäristö ry). Luvuissa ei ole mukana Huovarinniemen poikaslaitoksen (kiertovesilaitos), jonka poistovedet johdetaan Vilkkilänturan puolelle.
