1.11.14 Maa-ainesten otto

Luonnonvarojen kestävää käyttöä edistetään Kaakkois-Suomessa tehtyjen alueellisten selvitysten pohjalta (Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan POSKI-projektit, Rakennuskivilouhinnassa syntyvän sivukiven hyötykäyttö Kaakkois-Suomessa, Kaakkois-Suomen Kivi-projekti) sekä arvokkaiden geologisten muodostumien inventointien pohjalta. Lisäksi keskeisessä asemassa ovat maa-aineslain mukaiset lausunnot sekä neuvottelut kuntien ja kiviainesalan yrittäjien kanssa.

Maa-ainesten suurimmat käyttökohteet ovat yhdyskunta- ja teollisuusrakentaminen sekä tieverkoston rakenta­minen ja ylläpito, betoniteollisuus ja kunnallistekniikka. Maa- ja kiviaineksia otettiin Kaakkois-Suomessa v. 2019 yhteensä noin 2,69milj. m³ (soraa ja hiekkaa 0,67 milj. m³ ja kalliokiviaineksia 1,77 milj.m³; lähde NOTTO-rekisteri) ( Kuva 19). 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana vuotuinen kokonaisottomäärä on vaihdellut vä­lillä 3 - 4,3 milj. m³ ja toisella vuosikymmenellä 2,1-3,8 milj. m³. Laadukkaiden soravarojen vähetessä kuitenkin yhä suurempi määrä kiviaineksista tuotetaan jatkossa kalliomuodostumista. 2000-luvun alun tilastojen mukaan 37 % Etelä-Karjalan ja 45 % Kymenlaakson maa-aineksista tuotettiin kalliolouhinnalla ja määrät ovat sen jälkeen edelleen kasvaneet. Vuonna 2019 kalliokiviaineksen osuus maa-ainestuotannosta oli Etelä-Karjalassa 45 % ja Kymenlaaksossa 75 %. Kulutusennusteen mukaan kiviainesten käyttö pysynee lähitulevaisuudessakin keskimäärin nykyisellä tasolla, mikäli taloudessa, yhdyskuntarakenteessa ja energiapolitiikassa ei tapahdu merkittäviä muutoksia.

Uusimpana kiviainesalaan liittyvänä kehittämishankkeena Geologian tutkimuskeskus (GTK) toteutti Kaakkois-Suomessa kolmivuotisen (2017–2020) Kaakkois-Suomen Kivi-projektin (KaaKi-projektin). Projekti toteutettiin yhteistyössä kiviaines- ja luonnonkivialan yritysten kanssa ja pääosin Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen Maatalousrahaston rahoituksella. Projektissa etsittiin Kymenlaaksosta ja Etelä-Karjalasta laadukkaan kalliomurskeen raaka-aineeksi soveltuvia kallioalueita. Lisäksi kalliokohteista arvioitiin niiden soveltuvuus luonnonkivien raaka-ainelähteiksi. Kolmen vuoden aikana maastossa tehtiin yhteensä 883 kallioaluehavaintoja ja otettiin 22 kivinäytettä lujuustestejä varten. Kaikki havainnoidut kallioalueet luokiteltiin kiviaineksen lujuuden mukaan testituloksia hyödyntäen ja kokeneen geologin arvioon perustuen. Projektin kartoituksen tuloksena pystyttiin rajaamaan 20 lujuusominaisuuksiltaan korkealaatuista kalliokiviaineskohdetta sekä lukuisia uusia luonnonkivituotantoon soveltuvaa kallioaluetta.

Laadukkaiden kalliokiviainesten raaka-ainevarantojen tunteminen turvaa murskattavan kiviaineksen saannin maakuntien infrastruktuurin tarpeisiin pitkälle tulevaisuuteen ja luo pohjaa pitkäaikaiselle luonnonkivituotannolle Kaakkois-Suomessa. Hankkeen tulokset tukevat kiviainesten kestävää käyttöä ja palvelevat alueen nykyisten ja uusien kiviaines- ja luonnonkiviyritysten kehittymistä. Lisäksi hanke tuotti uutta tietoa alueidenkäytön suunnittelu- ja kaavoitusviranomaisille.

Kuva 19. Sora-, hiekka- ja kalliokiviainesoton kehitys Kaakkois-Suomessa. (NOTTO-tietokanta).