7.3 Maa-ainesten otto

Kaakkois-Suomen alueen sora- ja hiekkavarat sijoittuvat pää­sääntöisesti Salpausselän reunamuodostumiin, niihin liittyviin deltamuodostumiin sekä pitkittäisharjuihin. Salpausselkävyöhykkeistä johtuen alueen maaperän kiviainesvarat ovat huomattavan suuret. Myös kalliokiviainesvaroja on otettu yhä enemmän käyttöön.

Maa-ainesten otossa pohjavesiriskiä aiheuttaa itse ottotoiminta sekä sen oheis­toiminnot. Maa-ainesten oton seurauksena pohjaveden laatu voi heikentyä, koska maaperää ja pohjavettä suojaava maannoskerros poistetaan ottoalueelta. Erityisen haitallista tämä on otettaessa maa-aineksia läheltä pohjaveden pintaa tai sen alapuolelta. Myös toiminnassa käytettävien työkoneiden ja varastojen polttoaine- ja öljypäästöt sekä pölynsidonta aiheuttavat uh­kaa pohjavedelle. Maa-ainesten oton on havaittu kohottavan pohjaveden sähkönjohtokykyä sekä nitraatti-, sulfaatti- ja kloridipitoisuuksia. Maa-ainesten otto vaikuttaa myös pohjaveden määrään. Ottoalueilla sadannasta imeytyy maaperään suurempi osa kuin luonnontilaisilla alueilla. Pohjaveden pinnankorkeuden vaihtelut ovat yleensä soranottoalueilla voimakkaampia, kuin luonnontilaisilla alueilla. Myös jälkihoitamattomat ottoalueet voivat olla riski pohjavesialueilla, sillä niitä saate­taan käyttää mm. luvattomina jätealueina, mikäli kulkua alueelle ei ole estetty.

Kaakkois-Suomen pohjavesialueilla sijaitsee 654 maa-ainesten ottoluvalla toimivaa/toiminutta maa-ainestenottoaluetta. Vuonna 2021 Kaakkois-Suomen pohjavesialueilla oli 314 voimassa olevaa maa-ainestenottolupaa (NOTTO-tietokanta 07/2021). Kalliokiviaineksen ottomäärät ovat vuodesta 2010 lähtien olleet noin 1,5–3,5 -kertaiset soranottomääriin verrattuna, tätä ennen soran ja kalliokiviaineksen ottomäärät ovat olleet samaa suuruusluokkaa (NOTTO-tietokanta 08/2020). Taulukkoon (Taulukko 42) on koottu tieto kuinka monella pohjavesialueella on luokittelun mukainen osa maa-ainesten ottoa pohjavesialueen pinta-alasta. Pohjavesialueella sijaitsevat voimassa olevat ja päättyneet maa-ainestenottoluvat on esitetty kartalla ( Kuva 79).

Kaakkois-Suomessa pohjavesialueen pinta-alaan nähden laaja-alaisia maa-ainestenottoalueita sijaitsee muun muassa Kouvolan Takamaan, Haminan Onkamaan ja Honkaniemenkangas B:n sekä Pyhtään Susikopinharju C:n pohjavesialueilla (Taulukko 43). Pinta-alaltaan laajimpia maa-ainesten ottoalueita on Imatran Vesioronkankaan (64,4 ha), Kouvolan Takamaan (45,0 ha) ja Utin (41,6 ha) pohjavesialueilla.

Pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamisen (POSKI) selvitys- ja raportointityö Kymenlaaksossa tehtiin vuosina 2000–2004. Etelä-Karjalassa POSKI-projekti tehtiin vuosina 2004–2008.

Taulukko 42. Maa-ainesten oton laajuus Kaakkois-Suomen luokitelluilla pohjavesialueilla. (CORINE 2018).

Maa-ainesten oton laajuus,
% pohjavesialueen pinta-alasta

Pohjavesialueita,
kpl

> 20 %

0

15-19,9 %

1

10-14,9 %

3

5-9,9 %

12

< 4,9 %

169

ei ottoa

97

Taulukko 43. Maa-ainesten otto luokitelluilla pohjavesialueilla Kaakkois-Suomessa, maa-ainesten ottoa > 10 % pohjavesialueen pinta-alasta (CORINE 2018).

Vesien-
hoitoalue

Kunta

Pohjavesialue

Pohjavesialueen
pinta-ala, ha

Ottoalue,
ha

Ottoalue,
%

VHA 2

Kouvola

Takamaa

276,6

45,0

16,3

VHA 2

Hamina

Onkamaa

202,5

28,3

14,0

VHA 2

Hamina

Honkaniemenkangas B

119,2

14,7

12,3

VHA 2

Pyhtää

Susikopinharju C

169,1

18,8

11,1

 

Kuvassa 79 on kartalla esitetty pohjavesialueilla sijaitsevat voimassa olevat ja päättyneet maa-ainestenottoluvat Kaakkois-Suomessa (NOTTO-aineisto 08/2021).

Kuva 79. Pohjavesialueilla sijaitsevat voimassa olevat ja päättyneet maa-ainestenottoluvat Kaakkois-Suomessa (NOTTO-aineisto 08/2021).