7.8.1 Toimenpiteiden toteuma ja vaikutukset vesien tilaan

Edellisen suunnittelukauden toimenpideohjelmassa  esitettiin Vuoksen vesienhoitoalueelle teollisuuden osalta toimenpiteinä perustilaselvitystä teollisuuden päästödirektiivin mukaisesti 1 kohteelle (1 pohjavesialue), teollisuuden ja muiden toimijoiden ympäristölupatarpeen harkintaa 11 kohteelle (5 pohjavesialuetta), teollisuuden tai muun toiminnanharjoittajan suorittaman tarkkailun aloittamista tai laajentamista 20 kohteelle (7 pohjavesialuetta) sekä teollisuuden ja muun toiminnanharjoittajan valvonnan tehostamista 40 kohteelle (6 pohjavesialuetta). Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelle perustilaselvitystä teollisuuden päästödirektiivin mukaisesti esitettiin 6 kohteelle (4 pohjavesialuetta), teollisuuden ja muiden toimijoiden ympäristölupatarpeen harkintaa 5 kohteelle (5 pohjavesialuetta), teollisuuden tai muun toiminnanharjoittajan suorittaman tarkkailun aloittamista tai laajentamista 19 kohteelle (12 pohjavesialuetta) sekä teollisuuden ja muun toiminnanharjoittajan valvonnan tehostamista 15 kohteelle (1 pohjavesialue). Esitetyt perustilaselvitykset eivät ole toteutuneet, osa toimenpiteistä siirtyy edelleen kolmannelle hoitokaudelle BAT-päätelmien ja BREF-julkaisujen aikatauluista johtuen ja osalla kohteista perustilaselvitykselle ei ole katsottu olevan tarvetta. Teollisuuden tai muiden toimijoiden ympäristölupatarpeen harkintaa on toteutunut Vuoksen Vesienhoitoalueella 2 pohjavesialueella (Lappeenrannan Joutsenonkangas A ja Taipalsaaren Pönniälänkangas) ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella 1 pohjavesialueella (Kouvolan Ruhmaanharju). Teollisuuden tai muun toiminnanharjoittajan suorittaman tarkkailun aloittaminen tai laajentaminen on toteutunut Vuoksen vesienhoitoalueella yhteensä 8 kohteessa 2 pohjavesialueella (Lappeenrannan Joutsenonkangas A ja Ukonhauta) ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella yhteensä 8 kohteessa 6 pohjavesialueella (Haminan Neuvoton, Lappeenrannan Kärki ja Palanutkangas, Luumäen Rantsilanmäki sekä Kouvolan Tornionmäki ja Utti). Teollisuuden ja muun toiminnanharjoittamisen valvonnan tehostamista on tehty Vuoksen vesienhoitoalueella 4 pohjavesialueella (Imatran Vesioronkangas sekä Lappeenrannan Huhtiniemi A, Joutsenonkangas A ja Tiuruniemi) ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella 20 kohteessa 1 pohjavesialueella (Kouvolan Tornionmäki). Valvonnan tehostamista on edistänyt pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien seurantaryhmätoiminta. Toteutuneet toimenpiteet ovat edistäneet joko suoraan tai välillisesti pohjaveden suojelua pohjavesialueilla.

Uudet riskiä aiheuttavat teollisuus- ja yritystoiminnot on pääsääntöisesti pystytty ohjaamaan pohjavesialueiden ulkopuolelle valvonnallisin keinoin. Paine erilaisten riskitoimintojen sijoittamiselle pohjavesialueille on kuitenkin merkittävä, mikä johtuu yhdyskuntarakenteen keskittymisestä etenkin ensimmäisen Salpausselän alueelle. Pohjavesialueille ei ole kaavoitettu uusia teollisuusalueita, mutta uusia työpaikka-alueita, joilla ympäristön asettamat rajoitteet tulee huomioida, on kaavoitettu. Tämä on kuitenkin paikoin osoittautunut haasteelliseksi pohjaveden suojelun kannalta. Työpaikka-alueille sijoittuvat toiminnot ovat vaihtelevia. Toimintojen sijoittumista alueelle ei useinkaan valvo ympäristönsuojeluviranomainen vaan toimintojen kaavan mukaisuutta valvoo/tarkastelee rakennusvalvontaviranomainen. Yhteistyö rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun välillä on osoittautunut tällaisilla alueilla välttämättömäksi. Toiminnasta riippuen työpaikka-alueillakin voidaan varastoida ja käyttää pieniä määriä erilaisia kemikaaleja ilman ympäristölupavelvoitteita, minkä vuoksi toimintojen ympäristönsuojelullinen valvonta on usein haastavampaa. Samat haasteet koskevat myös pohjavesialueilla sijaitsevia teollisuusalueita. Ympäristöluvallisten toimintojen osalta pohjaveden suojelua on edistetty ympäristölupien tarkistamisen yhteydessä, jolloin pohjavesiolosuhteiden tuntemista ja mahdollisia vaikutuksia on tarvittaessa edellytetty selvitettävän.  

Yksittäisilläkin pohjaveden suojelua edistävillä toimenpiteillä, kuten sijainninohjauksella tai rakenteellisten suojausten toteuttamisella, on vaikutusta pohjaveden suojelussa ja pohjaveden laadun turvaamisessa.