3.6.2. Haitallisten ja vaarallisten aineiden seuranta

Ympäristöhallinnon seuranta 

Haitallisten ja vaarallisten aineiden yleisen tilan seuranta/kartoitus vesistöissä toteutetaan Suomen ympäristökeskus koordinoimana ympäristöministeriön ohjauksessa. Seurattavat aineet ja seurantatiheys määräytyvät lainsäädännön ja kansainvälisten velvoitteiden. Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteuttaa osaltaan tätä seurantaa ja kohteiksi on valikoitunut Kymijoki ja Vuoksi, joiden vedestä tehdään säännöllisesti kyseisten aineiden määritykset. Lisäksi seurataan pitoisuuksia myös eliöistä, etupäässä kaloista, mm. eteläiseltä Saimaalta, Kymijoesta ja Suomenlahden rannikolta.  Kaakkois-Suomen ELY-keskus on omana seurantanaan toteuttanut myös kalojen elohopeapitoisuuksien kartoittamista. Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman seurannan ainelistat päivittyvät aina kansainvälisten velvoitteiden mukaan. Lääkeaineita ei toistaiseksi ole kuulunut seurannan piiriin, mutta ne ovat tulossa jossain vaiheessa. Mahdollisesti myös mikromuovit. 

Ympäristölupaan perustuva velvoitetarkkailu 

Haitallisten ja vaarallisten aineiden seurantavelvoite arvioidaan mm. ympäristöluvassa ja laitoskohtaisessa valvonnassa. Arviointimenettely vaarallisten aineiden asetuksen liitteiden 1 C ja 1 D aineiden tarkkailun tarpeen selvittämiseksi kesken voimassa olevaa lupaa on esitetty kuvassa ( Kuva 40). Menettelyä käytetään tarvittaessa myös toistaiseksi voimassa olevien lupapäätösten muuttamiseksi. 

Nykyiset vesistöjen velvoitetarkkailuohjelmat sisältävät haitallisten ja vaarallisten aineiden seurantaa Kymijoella ja sen edustan merialueella sekä Hiitolanjoella. Seurannan peruste on ollut aiempi kuormitus, jonka vaikutukset näkyvät yhä vesistössä Näillä alueilla seurataan velvoitetarkkailuna kalojen elohopeapitoisuuksia ja Hiitolanjoella myös sedimentin elohopeapitoisuutta.  Kymijoen pohjaeläintarkkailututkimusten yhteydessä on lisäksi arviotu pilaantuneen pohjasedimentin toksisuusvaikutuksia pohjaeliöstöön. Rannikolla haitallisten ja vaarallisten aineiden tarkkailu on viime vuosina keskittynyt pohjasedimenttiin kertyneiden ainemäärien tutkimuksiin Pyhtään, Kotkan ja Haminan edustan merialueella. Rannikon pohjakerrostumista on määritetty mm. TBT- ja PAH-yhdisteitä, öljyhiilivetyjen, ftalaattien, dioksiini- ja furaani- sekä raskasmetallien pitoisuuksia. Kalaelohopeatarkkailua on myös eräissä turvetuotannon alapuolisissa vesistöissä (mm. Torsa).  

Esimerkiksi metsäteollisuuslaitosten ympäristölupien edellyttämä jatkuva valvontatyö pitää sisällään myös laitoskohtaiset lainsäädännön edellyttämän haitallisten ja vaarallisten aineiden päästöjen tarkkailun. Aineiden päästöarviot perustuvat toistettaviin kertamittauksiin. Vesistöön johdettavasta puhdistetusta jätevedestä tehdään näiden lisäksi esim. toksisuusmäärityksiä valobakteeritestillä ja määritetään mm. raskasmetalleja. Toistaiseksi nämä mittaukset ja päästöarviot eivät kuitenkaan ole edellyttäneet kyseisten aineiden tarkkailun ulottamista vesistöön vaikutustarkkailuna mm. eteläisellä Saimaalla ja itäisellä Pien-Saimaalla. 

Yhdyskuntajätevesipuhdistamoilla on selvitetty haitallisten ja vaarallisten aineiden pitoisuuksia vesistöön johdettavasta puhdistetusta jätevedestä. Pääosin selvitykset on tehty kertaluontoisesti pienillä puhdistamoilla ja jatkuvammin suurilla puhdistamoilla. Mittaustulokset ovat olleet kuitenkin hyvin niin pieniä, pääosin alle määritysrajan. Arviointi niiden vesistötarkkailutarpeesta saattaa johtaa tarvittaessa joidenkin puhdistamojen kohdalla tarkkailun ulottamisen vesistöön. Tulevia haasteita yhdyskuntajätevesien käsittelyssä ja tarkkailussa ovat mm. lääkeaineet ja mikromuovit, kun ne tulevat mukaan lainsäädäntöön.

Kuva 40. Arviointimenettely vaarallisten aineiden asetuksen liitteiden 1 C ja 1 D aineiden tarkkailun tarpeen selvittämiseksi kesken voimassa olevaa lupaa (Karvonen ym. 2012).