3.4. Pintavesien hydrologis-morfologinen tila

Vesistöjen hydrologisia ja morfologisia (HyMo) eli rakenteellisia ominaisuuksia on muutettu vuosikymmenten kuluessa. Hydrologiaa muuttavia toimenpiteitä ovat olleet esimerkiksi järvien ja jokien säännöstelyt, joilla vedenkorkeuksia ja vesimäärien käyttäytymistä on muutettu. Morfologisista muutoksista esimerkkinä voidaan mainita esimerkiksi jokien perkaukset tulvavahinkojen vähentämiseksi. Merkittävimmät muutokset vesiympäristöön on tältä osin tehty sotien jälkeisessä jälleenrakentamisessa. Tuolloin hydrologisten ja morfologisten muutosten merkitystä vesiekologiaan ei juuri tunnettu eikä siihen kiinnitetty riittävästi huomiota. Tuolloin myös taloudellisen toiminnan painopiste oli huomattavasti enemmän maahan liittyvissä elinkeinoissa sekä energian osalta vesivoiman käytössä, jolloin muiden tekijöiden huomiointi jäi taka-alalle.  

Pintavesien tilan arviointi edellyttää ekologisen ja fysikaalis-kemiallisen tilan arvioinnin lisäksi hydrologis-morfologisen tilan arviointia. Arvioitavat hydrologis-morfologiset tekijät ovat virtausolot, viipymä, vedenkorkeus, syvyyssuhteet, pohjan ja rantavyöhykkeen rakenne sekä yhteys pohjaveteen. Järvien kohdalla arvioidaan säännöstelyn, muun patoamisen tai järvenlaskun aiheuttamat muutokset vedenkorkeuksissa ja niiden vaihtelurytmissä. Jokien kohdalla tulevat kyseeseen lähinnä säännöstelystä tai rakentamisesta aiheutuneet virtaamamuutokset, patojen muodostamat kulkuesteet ja rakentamisen aiheuttaman muutokset uoman ja rantojen morfologiassa.  

Valtakunnallinen opas voimakkaasti muutettujen ja keinotekoisten vesien nimeämiseen ja luokitteluun löytyy oheiselta Internet-sivulta: http://www.ymparisto.fi > Vesi > Vesiensuojelu > Vesienhoidon suunnittelu ja yhteistyö > Suunnitteluopas > Voimakkaasti muutettujen ja keinotekoisten pintavesien tunnistaminen ja tilan arviointi 

Keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut vesimuodostumat –nimeäminen  

Hydrologis-morfologisia muutoksia arvioidaan muuttuneisuustekijöiden perusteella. Muuttuneisuuspisteytyksen kriteerit on esitetty oppaassa. Keinotekoisen ja voimakkaasti muutetun vesimuodostuman nimeämistä on kuvattu Suomen ympäristökeskuksen raportissa 37/2019 Pintavesien tilan luokittelu ja arviointiperusteet vesienhoidon kolmannella kaudella. 

Tulokset ja nimeäminen: Järvet 

Järvien osalta muutokset Kaakkois-Suomen järvissä ovat olleet vähäisiä, eivätkä voimakkaasti nimeämisen kriteerit eivät täyty. Pisteytykseen perustuva arviointi tehtiin kaikille järvivesimuodostumille. Suurimmassa osassa järvimuodostumia hydrologis-morfologiset muutokset arvioitiin vähäisiksi (Kuva 35). 

Tulokset ja nimeäminen: Joet  

Jokimuodostumista voimakkaasti muutetuiksi nimettiin neljä:  

VHA 1: Vuoksi   

VHA 2: Kymijoen länsihaarat ja Kymijoen pääuoma  

Hiitolanjoella (VHA1) toteutettavat toimenpiteet ovat tulevalla toteutuskaudella niin merkittäviä että ne parantavat joen ekologista tilaa siten, ettei jokea enää nimetty voimakkaasti muutetuksi. Myös Puolakankoski- Verla (VHA2) jokimuodostumalle arvioidaan voitavan toteuttaa seuraavalla toteutuskaudella ekologista tilaa parantavia toimenpiteitä, ettei jokimuodostumaa nimetty enää kolmannelle suunnittelukierrokselle voimakkaasti muutetuksi. 

Tulokset ja nimeäminen: Rannikkoalue 

Rannikkoalueelle ei nimetty voimakkaasti muutettuja vesimuodostumia.  

Tulokset ja nimeäminen: Keinotekoiset vesimuodostumat  

Saimaan kanava on edelleen nimetty keinotekoiseksi vesimuodostumaksi.  

Kuva 35. Pintavesien hydrologis-morfologinen muuttuneisuus ja voimakkaasti muutetuksi nimetyt vesimuodostumat.