7.4 Maatalous
Peltoviljely
Peltoviljelyn pohjavesivaikutukset riippuvat suuresti alueen hydrogeologisista olosuhteista. Peltoviljelyyn liittyviä pohjavedelle mahdollista riskiä aiheuttavia toimintoja ovat lähinnä lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttö. Keinolannoitteiden lisäksi käytetään orgaanisia lannoitteita. Pohjavesien kannalta typpilannoitteiden käyttö voi olla ongelmallista, ja yleisin maatalouden aiheuttama pohjavesihaitta onkin nitraattipitoisuuden nousu. Lannoituksen seurauksena myös pohjaveden happipitoisuus voi laskea, orgaanisen aineen määrä kasvaa ja fosforin, kloridien, veden kovuuden, sähkönjohtavuuden ja kokonaissuolapitoisuuden arvot kohota (Britschgi 1989; Huttunen ym. 2000; Vuorimaa ym. 2007). Lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttö on selkeästi vähentynyt ja tarkentunut viimeisten vuosikymmenten aikana.
Kaakkois-Suomen pohjavesialueet ovat suurelta osin hydrogeologisesti selkeäpiirteisiä sora- ja hiekkamuodostumia, ja peltoviljelyä onkin pääasiassa ainoastaan pohjavesialueiden reunavyöhykkeillä. Salpausselän eteläpuoleisilla alueilla pohjavesialueet ovat paikoin savien peittämiä harjumuodostumia ja pohjavesialueen reunavyöhykkeillä peltoviljelyä on runsaammin. Laajimmat peltoalueet sijaitsevat Vuoksen vesienhoitoalueella Lappeenrannan Joutsenonkankaan (178 ha) ja Tiuruniemen (112 ha) pohjavesialueilla, Parikkalan Seppälänmäen (109 ha) pohjavesialueella sekä Ruokolahden II SS Ruokolahti (105 ha) pohjavesialueella ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella Kouvolan Karjalankulman/Peräkankaan (375 ha), Utin (136 ha), Harjunmäki-Korkiaharjun (130 ha) ja Muhniemen (119 ha) pohjavesialueilla. Taulukoissa (Taulukko 44, Taulukko 45) on esitetty ne pohjavesialueet, joiden kokonaispinta-alasta on > 20 % peltoa ja ne pohjavesialueet, joiden muodostumisalasta > 10 % on peltoa. Pohjavesialueen karkearakeisten maalajien pelloilla lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käytöstä aiheutuva riski haitta-aineiden kulkeutumiselle pohjaveteen on suuri. Taulukko 46) on esitetty ne pohjavesialueet, joilla karkearakeisten maalajien peltopinta-ala on yli 2 % pohjavesialueen pinta-alasta.
Taulukko 44. Peltoalueet luokitelluilla pohjavesialueilla Kaakkois-Suomessa, peltoaluetta > 20 % pohjavesialueen pinta-alasta (CORINE 2018).
|
Vuoksen vesienhoitoalue |
|||||
|
Vesien- |
Kunta |
Pohjavesialue |
Pohjavesialueen |
Peltopinta-ala |
Peltopinta-ala |
|
VHA 1 |
Luumäki |
Heimala |
76,9 |
34,0 |
44,2 |
|
VHA 1 |
Lappeenranta |
Hanhikemppi |
94,4 |
39,1 |
41,4 |
|
VHA 1 |
Lappeenranta |
Raippo |
25,4 |
9,4 |
36,9 |
|
VHA 1 |
Parikkala |
Ristharju |
123,6 |
32,6 |
26,4 |
|
VHA 1 |
Lappeenranta |
Ravattila-nevala A |
249,6 |
63,4 |
25,4 |
|
|
|
|
|
|
|
|
Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue |
|||||
|
Vesien- |
Kunta |
Pohjavesialue |
Pohjavesialueen |
Peltopinta-ala |
Peltopinta-ala |
|
VHA 2 |
Hamina |
Husula |
75,6 |
30,3 |
40,0 |
|
VHA 2 |
Kouvola |
Muhniemi |
320,9 |
118,8 |
37,0 |
|
VHA 2 |
Kouvola |
Marinkylä |
68,2 |
24,8 |
36,3 |
|
VHA 2 |
Kouvola |
Harjunmäki-Korkiaharju |
362,6 |
130,3 |
35,9 |
|
VHA 2 |
Kouvola |
Karjalankulma Peräkangas |
1056,1 |
375,2 |
35,5 |
|
VHA 2 |
Virolahti |
Klamila |
93,8 |
30,1 |
32,1 |
|
VHA 2 |
Pyhtää |
Apilapalo |
106,9 |
33,1 |
31,0 |
|
VHA 2 |
Hamina |
Sikokangas |
79,7 |
21,8 |
27,4 |
|
VHA 2 |
Kouvola |
Matinkuusenmäki |
71,3 |
18,2 |
25,5 |
|
VHA 2 |
Kotka |
Huruksela |
41,2 |
10,5 |
25,5 |
|
VHA 2 |
Kouvola |
Ahvio |
182,7 |
42,5 |
23,3 |
|
VHA 2 |
Kouvola |
Multamäki |
373,9 |
79,9 |
21,4 |
|
VHA 2 |
Kouvola |
Palanne |
88,0 |
18,6 |
21,2 |
|
VHA 2 |
Miehikkälä |
Salo-Miehikkälä |
120,7 |
25,4 |
21,0 |
|
VHA 2 |
Kouvola |
Ronni |
119,9 |
24,9 |
20,8 |
|
VHA 2 |
Kouvola |
Vahtimäki |
48,3 |
9,7 |
20,1 |
|
VHA 2 |
Kouvola |
Mettälä |
321,0 |
64,1 |
20,0 |
Taulukko 45. Peltoalueet luokitelluilla pohjavesialueilla Kaakkois-Suomessa, peltoaluetta > 10 % pohjavesialueen muodostumisalueen pinta-alasta (CORINE 2018).
|
VHA 1, Vuoksen vesienhoitoalue |
|||||
|
Vesien- |
Kunta |
Pohjavesialueen |
Muodostumis- |
Peltopinta-ala |
Peltopinta-ala |
|
VHA 1 |
Luumäki |
Heimala |
34,8 |
8,3 |
23,9 |
|
VHA 1 |
Parikkala |
Seppälänmäki |
523,8 |
80,0 |
15,3 |
|
VHA 1 |
Taipalsaari |
Kirkkosaaren koulu |
11,5 |
1,7 |
14,6 |
|
VHA 1 |
Miehikkälä |
Muurikkala A |
50,8 |
7,0 |
13,8 |
|
VHA 1 |
Lemi |
Lammintalot |
106,8 |
13,8 |
13,0 |
|
VHA 1 |
Parikkala |
Sillantaus |
46,1 |
4,8 |
10,4 |
|
VHA 1 |
Lappeenranta |
Hanhikemppi |
38,1 |
4,0 |
10,4 |
|
|
|
|
|
|
|
|
VHA 2, Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue |
|||||
|
Vesien- |
Kunta |
Pohjavesialueen |
Muodostumis- |
Peltopinta-ala |
Peltopinta-ala |
|
VHA 2 |
Lemi |
Tallisenlampi A |
25,1 |
3,4 |
13,4 |
|
VHA 2 |
Miehikkälä |
Salo-miehikkälä |
72,5 |
7,3 |
10,1 |
Taulukko 46. Pohjavesialueet, joilla karkearakeisten maalajien peltopinta-ala on > 2 % pohjavesialueen pinta-alasta.
|
VHA 1, Vuoksen vesienhoitoalue |
|||||
|
Vesien- |
Kunta |
Pohjavesialueen |
Pohjavesi-alueen pinta-ala, ha |
Karkearakeisten maalajien peltopinta-ala pohjavesialueella, ha |
Karkearakeisten maalajien peltopinta-ala |
|
VHA 1 |
Luumäki |
Hanhikemppi |
94,0 |
28,8 |
30,6 |
|
VHA 1 |
Lappeenranta |
Konnunkangas |
119,0 |
9,0 |
7,6 |
|
VHA 1 |
Rautjärvi |
Änkilä |
315,0 |
15,7 |
5,0 |
|
VHA 1 |
Rautjärvi |
Simpele |
843,0 |
32,3 |
3,8 |
|
VHA 1 |
Lappeenranta |
Joutsenonkangas A |
3349,0 |
124,4 |
3,7 |
|
VHA 1 |
Savitaipale |
Ukonkuoppa |
502,0 |
14,9 |
3,0 |
|
VHA 1 |
Luumäki |
Uro |
116,0 |
3,2 |
2,7 |
|
VHA 1 |
Lappeenranta |
Leppäsmäki |
134,0 |
3,4 |
2,6 |
|
VHA 1 |
Luumäki |
Taavetti |
611,0 |
15,5 |
2,5 |
|
VHA 1 |
Lappeenranta |
Ukonhauta |
1654,0 |
32,5 |
2,0 |
|
|
|
|
|
|
|
|
VHA 2, Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue |
|||||
|
Vesien- |
Kunta |
Pohjavesialueen |
Pohjavesi-alueen pinta-ala, ha |
Karkearakeisten maalajien peltopinta-ala pohjavesialueella, ha |
Karkearakeisten maalajien peltopinta-ala |
|
VHA 2 |
Lemi |
Vuolteenlampi |
133,0 |
9,7 |
7,3 |
|
VHA 2 |
Kouvola |
Multamäki |
374,0 |
23,9 |
6,4 |
|
VHA 2 |
Kotka |
Laajakoski |
200,0 |
9,9 |
5,0 |
|
VHA 2 |
Kouvola |
Ruhmaanharju |
365,00 |
15,25 |
4,20 |
|
VHA 2 |
Hamina |
Husula |
76,00 |
2,92 |
3,80 |
|
VHA 2 |
Kouvola |
Tuohikotti |
246,00 |
8,82 |
3,60 |
|
VHA 2 |
Lappeenranta |
Palanutkangas |
766,00 |
25,71 |
3,40 |
|
VHA 2 |
Lappeenranta |
Kärki |
797,00 |
24,58 |
3,10 |
|
VHA 2 |
Kouvola |
Selänpää |
3229,00 |
93,94 |
2,90 |
|
VHA 2 |
Kouvola |
Utti |
2395,00 |
64,10 |
2,70 |
|
VHA 2 |
Kouvola |
Voikkaa |
150,00 |
3,48 |
2,30 |
Eläintalous
Eläintalouden pohjavedelle aiheuttamia mahdollisia uhkia ovat lähinnä lanta ja säilörehun puristenesteet sekä näiden varastot ja levitysalueet. Lannan typpiyhdisteitä ja mikrobeja voi päästä pohjaveteen esimerkiksi huonokuntoisista lantajärjestelmistä tai jaloittelutarhojen hulevesistä. Säilörehun puristenestenesteet voivat kulkeutua pohjaveteen ja hajotessaan lisätä pohjaveden kokonaisbakteerimääriä ja rautapitoisuutta sekä vähentää happipitoisuutta (esim. Heinonen-Tanski ym. 1998). Kaakkois-Suomen pohjavesialueilla sijaitsevat eläinsuojat on esitetty kartalla (Kuva 80).
Kuva 80. Pohjavesialueilla sijaitsevat eläintilat Kaakkois-Suomen alueella.
