3.5.1. Pintavesien tilatavoitteet Vuoksen vesienhoitoalueella

Kaakkois-Suomen Vuoksen vesienhoitoalueen merkittävimpiä ongelmia ovat Pien-Saimaan rehevöityminen, Salpausselkien eteläpuolisilla pienillä vesistöalueilla sijaitsevien jokien ja järvien rehevöityminen, jokivesistöjen rakenteellinen muuttuneisuus ja Hiitolanjoen pilaantuneet sedimentit. Hyvän ekologisen tilan saavuttaminen edellyttää Kaakkois-Suomen Vuoksen vesienhoitoalueella seuraavaa: 

  • Löydetään ja toteutetaan vesienhoidon tavoitteita, ilmastonmuutoksen hillintää ja luonnon monimuotoisuutta edistäviä toimenpiteitä, jotka eivät ole toistensa kanssa ristiriidassa.  
  • Määrätietoista työtä maatalouden kuormituksen vähentämiseksi jatketaan. 
  • Vaelluskalojen elinolosuhteita parannetaan kunnostamalla Hiitolanjoki ja panostamalla myös pienempien virtavesien elinympäristökunnostuksiin ja nousuesteiden poistoon. Vuoksen elinympäristökunnostuksia tulee jatkaa ja säännöstelyn haitallisia vaikutuksia vähentää.  
  • Haitallisten ja vaarallisten aineiden seurantaa jatketaan ja vahvistetaan riskien hallintaa. Hiitolanjoen pilaantuneiden sedimenttien ja kalojen elohopeapitoisuuksia seurantaa jatketaan. 
  • Metsätalouden ja turvetuotannon aiheuttamia haittoja tulee edelleen ehkäistä erityisesti herkillä pitkäviipymäisillä ja karuilla järvillä, karuilla latvavesillä sekä vedenhankintavesistöissä. Varovaisuutta metsätaloustoimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa tarvitaan erityisesti erinomaisessa ja hyvässä tilassa olevien vesistöjen valuma-alueilla, jotta vesistöjen tila säilyisi ennallaan erinomaisena tai hyvänä. 
  • Kalojen elohopeapitoisuuksien seurantaa jatketaan. Syitä kohonneisiin pitoisuuksiin on syytä selvittää tarkemmin, jotta voidaan kohdistaa toimenpiteitä pitoisuuksien alentamiseksi. Aiheesta tarvitaan myös valtakunnallista tutkimusta. 
  • Lappeenrannan yhdyskuntajätevesien käsittelyn järjestelyyn tulee saada ratkaisu. 
  • Tulvien aiheuttamat ympäristöriskit hallitaan.