-
- 1.1 Vesienhoidon tavoitteet
- 1.2 Toimenpideohjelman laatiminen ja yhteistyö
- 1.3 Toimenpideohjelman suunnittelualueet
- 1.4 Pohjavesimuodostumien ryhmittely
- 1.5 Keskeisimmät muutokset kolmannella vesienhoidon suunnittelukaudella
- 1.6 Tulvariskien hallinnan suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.7 Merenhoidon suunnittelun huomioon ottaminen
-
1.8 Vesienhoitoon liittyvät ohjelmat ja suunnitelmat (Pintavedet ja pohjavedet)
- 1.8.1 ELY-keskuksen strateginen suunnitelma
- 1.8.2 Maakuntasuunnitelmat ja maakuntaohjelmat
- 1.8.3 Maakuntakaavat
- 1.8.4 Merialuesuunnittelu
- 1.8.5 Alueelliset metsäohjelmat
- 1.8.6 Vesihuoltosuunnitelmat
- 1.8.7 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat
- 1.8.8 Kansallinen kalatiestrategia
- 1.8.9 Pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategia
- 1.9 Erityiset alueet
- 1.10 Merkittävät hankkeet
-
1.11 Toimintaympäristön nykytilanne ja siinä tapahtuneet muutokset
- 1.11.1 Ilmastonmuutos
- 1.11.2 Yhdyskuntien ja haja-asutuksen jätevedet
- 1.11.3 Haja-asutus
- 1.11.4 Maatalous
- 1.11.5 Metsätalous
- 1.11.6 Turvetuotanto
- 1.11.7 Kunnostus, säännöstely ja vesirakentaminen
- 1.11.8 Teollisuus ja yritystoiminta
- 1.11.9 Kalankasvatus
- 1.11.10 Haitalliset ja vaaralliset aineet
- 1.11.11 Vesistörakentaminen ja säännöstely
- 1.11.12 Vedenotto
- 1.11.13 Liikenne
- 1.11.14 Maa-ainesten otto
-
- 7.1 Ilmastonmuutoksen huomiointi
- 7.2 Liikenne
- 7.3 Maa-ainesten otto
- 7.4 Maatalous
- 7.5 Metsätalous
- 7.6 Turvetuotanto
- 7.7 Pilaantuneet alueet
- 7.8 Teollisuus, yritystoiminta ja puolustusvoimat
- 7.9 Vedenotto ja tekopohjaveden muodostaminen
- 7.10 Yhdyskunnat
- 7.11 Suojelusuunnitelmat, seuranta ja selvitykset
1.4 Pohjavesimuodostumien ryhmittely
Kaakkois-Suomessa pohjavesivarat ovat jakautuneet epätasaisesti. Huomattavimmat pohjavesivarat sijoittuvat Salpausselkävyöhykkeisiin. Salpausselkien pohjois- ja eteläpuolella pohjavesialueet ovat kooltaan ja antoisuuksiltaan selvästi pienempiä kuin Salpausselkävyöhykkeillä. Pohjavesimuodostumat on ryhmitelty yleistävien hydrogeologisten piirteiden perusteella muun muassa seurantaa varten seuraavasti (Kuva 5).
Etelä-Suomi koostuu korkeuseroiltaan vaihtelevista moreeni-, savikko- ja turvemaista. Peruskallion päälle ohuelti kerrostunut pohjamoreeni on löyhää. Alueella esiintyy pienimuotoisia luoteis-kaakkosuuntaisia harjumuodostumia. Savikkoalueet keskittyvät lähinnä läntisen Kymenlaakson alueelle.
Salpausselät hallitsevat Kaakkois-Suomen maisemaa. Reunamuodostumat (Salpausselkä I ja II) sekä niihin liittyvät harjualueet ja deltat kattavat Kaakkois-Suomen merkittävimmät pohjavesialueet niin Vuoksen kuin myös Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueilla.
Sisä-Suomi kattaa Salpausselkien pohjoispuoliset alueet. Maisema on järvien, kallioiden ja moreenimäkien luonnehtimaa. Alueella esiintyy pitkittäisharjuja sekä yksittäisiä deltamuodostumia.
Kuva 5. Pohjavesialueiden ryhmittely Kaakkois-Suomen alueella.
