-
- 1.1 Vesienhoidon tavoitteet
- 1.2 Toimenpideohjelman laatiminen ja yhteistyö
- 1.3 Toimenpideohjelman suunnittelualueet
- 1.4 Pohjavesimuodostumien ryhmittely
- 1.5 Keskeisimmät muutokset kolmannella vesienhoidon suunnittelukaudella
- 1.6 Tulvariskien hallinnan suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.7 Merenhoidon suunnittelun huomioon ottaminen
-
1.8 Vesienhoitoon liittyvät ohjelmat ja suunnitelmat (Pintavedet ja pohjavedet)
- 1.8.1 ELY-keskuksen strateginen suunnitelma
- 1.8.2 Maakuntasuunnitelmat ja maakuntaohjelmat
- 1.8.3 Maakuntakaavat
- 1.8.4 Merialuesuunnittelu
- 1.8.5 Alueelliset metsäohjelmat
- 1.8.6 Vesihuoltosuunnitelmat
- 1.8.7 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat
- 1.8.8 Kansallinen kalatiestrategia
- 1.8.9 Pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategia
- 1.9 Erityiset alueet
- 1.10 Merkittävät hankkeet
-
1.11 Toimintaympäristön nykytilanne ja siinä tapahtuneet muutokset
- 1.11.1 Ilmastonmuutos
- 1.11.2 Yhdyskuntien ja haja-asutuksen jätevedet
- 1.11.3 Haja-asutus
- 1.11.4 Maatalous
- 1.11.5 Metsätalous
- 1.11.6 Turvetuotanto
- 1.11.7 Kunnostus, säännöstely ja vesirakentaminen
- 1.11.8 Teollisuus ja yritystoiminta
- 1.11.9 Kalankasvatus
- 1.11.10 Haitalliset ja vaaralliset aineet
- 1.11.11 Vesistörakentaminen ja säännöstely
- 1.11.12 Vedenotto
- 1.11.13 Liikenne
- 1.11.14 Maa-ainesten otto
-
- 7.1 Ilmastonmuutoksen huomiointi
- 7.2 Liikenne
- 7.3 Maa-ainesten otto
- 7.4 Maatalous
- 7.5 Metsätalous
- 7.6 Turvetuotanto
- 7.7 Pilaantuneet alueet
- 7.8 Teollisuus, yritystoiminta ja puolustusvoimat
- 7.9 Vedenotto ja tekopohjaveden muodostaminen
- 7.10 Yhdyskunnat
- 7.11 Suojelusuunnitelmat, seuranta ja selvitykset
7.4.1 Toimenpiteiden toteuma ja vaikutukset vesien tilaan
Pohjavesien suojelun kannalta merkittävimpiä ohjauskeinoja ja toimenpiteitä olivat toisella hoitokaudella lannan ja muiden lannoitteiden käytön sekä kasvinsuojeluaineiden käytön rajoittaminen pohjavesialueilla. Myös karjasuojien, lantaloiden, jaloittelualueiden ja muiden vastaavien pohjavesialueille riskiä aiheuttavien toimintojen sijainninohjaus on ollut tärkeää. Ohjauskeinot ja toimenpiteet perustuvat pääosin ympäristönsuojelulakiin ja nitraattiasetukseen sekä kasvinsuojeluaineista annettuihin määräyksiin. Pohjavesiin liittyvät rajoitukset ovat myös maatalouden tukivalvonnan piirissä.
Pohjavesialueilla sijaitsevien peltoalojen peruskuivatus voi joissakin tapauksissa vaikuttaa pohjaveden korkeuteen ja laatuun. Vuonna 2012 voimaan tullut vesilain uudistus edellyttää ennakkoilmoituksen tekemistä uusista ojituksista ja merkittävistä olemassa olevien ojitusten muutoksista. Ilmoitusten perusteella Kaakkois-Suomessa tehdään vuosittain yksittäisiä ojituksia, joissa vaikutuksia pohjavesiin on ollut syytä erityisesti tarkastella. Uudet pelto-ojitukset ja vanhojen pelto-ojien kunnostamiset pohjavesialueilla on pääsääntöisesti jätetty tekemättä.
Pohjavesiseurantaa on järjestetty pohjavesialueilla, joilla on runsaasti peltoviljelyä tai karjataloutta. Seuranta voi perustua joko toiminnanharjoittajan ympäristöluvan mukaiseen tarkkailuun, vedenottamon velvoitetarkkailuun tai se voidaan järjestää maa- ja metsätalousministeriön erityistukiin liittyvällä rahoituksella vuosittain. Vuodesta 2010 maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella seurantaa on tehty Vuoksen vesienhoitoalueella Lappeenrannan Joutsenonkangas A:n, Leppäsmäen, Tiuruniemen ja Ukonhaudan sekä Luumäen Taavetin pohjavesialueilla ja Kymijoen-Suomenlahden alueella Haminan Husulan, Iitin Arolahden, Kouvolan Elimäen kirkonkylän, Karjalankulma-Peräkankaan, Multamäen ja Marinkylän (vuodesta 2017 lähtien) pohjavesialueilla.
Edellisen suunnittelukauden toimenpideohjelmassa esitettiin eläinsuojien ympäristölupien ja nitraattiasetuksen mukaisia toimenpiteitä Vuoksen vesienhoitoalueelle kahdelle pohjavesialueelle (5 kohdetta). Peltoviljelyn pohjavesien suojelutoimenpiteitä esitettiin Vuoksen vesienhoitoalueelle kolmelle pohjavesialueelle yhteensä 17 ha ja Kymijoen-Suomenlahden pohjavesialueelle neljälle pohjavesialueelle yhteensä 67,5 ha. Eläinsuojien ympäristölupien ja nitraattiasetuksen mukaisia toimenpiteitä on Vuoksen vesienhoitoalueella toteutettu hevostallien lannanvarastoinnin tehostamisen osalta kolmessa kohteessa. Yhdessä kohteessa toiminta on loppunut, eikä toimenpiteelle ole enää tarvetta. Peltoviljelyn pohjavesien suojelutoimenpiteitä on toteutunut ympäristökorvauksen piirissä olevilla pohjavesialueen peltolohkoilla. Kaakkois-Suomessa pohjavesialueilla on ollut luonnonhoitopeltoja yhteensä 545 ha, suojavyöhykkeitä 290 ha ja monivuotisia ympäristönurmia 28 ha. Talviaikainen kasvipeitteisyys on toteutunut 7340 ha:lla Kaakkois-Suomen pohjavesialueilla sijaitsevista peltolohkoista. Peltoviljelyn pohjavesien suojelutoimenpiteiden kohdistumisesta pohjavesialueittain ei ole tarkempaa tietoa.