Lähteet

Aroviita, J., Mitikka, S. Vienonen, S. (toim.) 2019. Pintavesien tilan luokittelu ja arviointiperusteet vesienhoidon kolmannella kaudella. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 37/2019. Suomen ympäristökeskus. 108 s + 12 liitettä.

Aroviita, J. Hellsten, S., Jyväsjärvi, J., Järvenpää, L., Järvinen, M., Karjalainen, S.M., Kauppila, P., Keto, A., Kuoppala, M., Manni, K., Mannio, J., Mitikka, S., Olin, M., Perus, J., Pilke, A., Rask, M., Riihimäki, J., Ruuskanen, A., Siimes, K., Sutela, T., Vehanen, T. & Vuori, K.-M. 2012. Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 2012–2013 − päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2012: 144 s. http://hdl.handle.net/10138/41788 .

Britschgi, R. 1989. Tutkimus peltolannoituksen vaikutuksesta pohjaveden kemialliseen koostumukseen ja laatuun Rengon maanviljelysalueella. Vesi- ja ympäristöhallitus. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja 172.

Britschgi, R., Antikainen, M., Ekholm-Peltonen M., Hyvärinen V., Nylander E., Siiro P. ja Suomela, T. (toim.) 2009. Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus. Ympäristöopas. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 75 s.

Carter, T.R. (toim.) 2007. Suomen kyky sopeutua ilmastonmuutokseen: FINADAPT. Suomen ympäristö 1/2007. 76 s.

Dubrovin, T., Haakana, H., Linjama, T. ja Kukkonen, M. 2019. Koitereen säännöstelysuositusten toteutuminen ja vaikutukset. Seurantajakso 2012-2017. Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Raportteja 47/2019. 68 s.

Dubrovin, T., Linjama, T., Väisänen, S., Turunen, T. ja Muhonen, M. 2016. Jänisjoen säännöstelysuositusten toteutuminen ja vaikutukset.  Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Raportteja 97/2016. 52 s.

Ekholm, M. 1993. Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja 126.

Finér L., Lepistö A., Karlsson K., Räike A., Tattari S., Huttunen M., Härkönen L., Joensuu S., Kortelainen P., Mattsson T., Piirainen S., Sarkkola S., Sallantaus T., Ukonmaanaho L. (2020). Metsistä ja soilta tuleva vesistökuormitus 2020. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:6. 77 s. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-826-7.

Gustafsson, J., Kinnunen T., Kivimäki A.-L. ja Suomela T. 2006. Pohjavesien suojelu. Taustaselvitys osa IV, Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 25/2006. 52 s.

Heikkilä, H., K. Kukko-oja, J. Laitinen, S. Rehell, Sallantaus, T. 2001. Arvio Viinivaaran pohjavedenottohankkeen vaikutuksesta Olvassuon Natura 2000 -alueen luontoon. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 799.

Helmisaari, H.-S., Hatva, T., Illmer, K., Lindroos, A.-J., Miettinen, I., Pääkkönen, J. ja Reijonen, R. 2003. Tekopohjaveden muodostuminen: imeytystekniikka, maaperäprosessit ja veden laatu - TEMU. Tutkimushankkeen loppuraportti. Metsäntutkimuslaitos, Vantaa.

Huttunen, L., Rönkä, E. ja Matinvesi, J. 2000. Erilaisten viljely- ja lannoitustapojen vaikutus pohjaveden laatuun. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 45. 33 s.

Huttunen, M., Vehviläinen, B., Huttunen, I. 2013. Typen, fosforin ja kiintoaineksen pidättyminen vesistöissä – WSFS- Vemala-mallin arvio. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5/2013.

Huuskonen, H. Kalojen elohopeapitoisuus Pielisjoessa ja Koitajoen vesistöalueella. 2001. Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen monisteita, N:o 3/2001, 43s.

Huuskonen, H. Kalojen elohopeapitoisuus Ylä-Karjalassa. 2005. Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen raportteja, 27s.

Hämäläinen, L. (toim.) 2015. Pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategia. Ympäristöministeriön raportteja 27/2015. 69 s. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/159068/YMra_27_2015.pdf 

Höytämö, ja J., Leiviskä, P. 2009. Saimaan alueen tulvantorjunnan toimintasuunnitelma 2009. Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 2/2009. 62 s. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/43115

Isola, M. ja Antikainen, M. 2003. Jälkihoitamattomien soranottoalueiden määrän ja kunnostustarpeen kartoitus Pohjois-Karjalassa. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. Alueelliset ympäristöjulkaisut 303. 54 s.

Juvonen, J., Lapinlampi, T. 2013. Energiakaivo. Maalämmön hyödyntäminen pientaloissa. Ympäristöministeriö. 64 s.

Kaijomaa, V.-M., Turunen, T. ja Peura, H. 2011. Saimaan järvilohen hoito-ohjelma. Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 3/2011. 30 s.

Kangas, A. (toim.) 2018. Vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia aineita koskevan lainsäädännön soveltaminen. Ympäristöministeriön raportteja 19/2018. 169 s.

Kansallinen kalatiestrategia 2012. Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012. 30 s. Maa- ja metsätalousministeriö.

Kansallinen vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelma. 2014. Maa- ja metsätalous-ministeriö ja ympäristöministeriö. 46 s.

Kukkonen, M., Kiiski, J., Luotonen, H. ja Niinioja, R. 2003. Karjalan Pyhäjärven vesien ja vesiluonnon suojelusuunnitelma. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. Alueelliset ympäristöjulkaisut 319.

Kärkkäinen, J. 2007. Pielisen tulvariskien hallinnan yleissuunnitelma. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. 10.1.2007, 45 s.

Leikola, N., Kokko, A., From, S., Niininen, I. ja Hokka, V. 2006. Natura 2000 –alueiden valinta vesienhoidon järjestämisen suojelualueiden rekisteriin. Esitys pinta- ja pohjavedestä suoraan riippuvaisten luontotyyppien ja lajien kannalta tärkeimmistä Natura 2000 –alueista. Suomen ympäristökeskus/Luontoyksikkö 18.12.2006. 82 s.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma 2009–2020, 2009. Liikenne- ja viestintäministeriö. Ohjelmia ja strategioita 2/2009. 52 s.

Linjama, T. 2012. Oriveden-Pyhäselän tulvariskien hallinnan yleissuunnitelma. Pohjois-Karjalan ELY-keskus.14.2.2012.

Luostarinen R. ja Keski-Karhu, H. 2020. Pohjavesialueiden pohjavedestä riippuvaiset merkittävät ekosysteemit – E-luokitus, Pohjois-Karjala. Raportti. Pohjois-Karjalan ELY-keskus, 52 s.

Maa- ja metsätalousministeriö 2011. Vesitalousstrategia 2011-2020. 10 s.

Mikkonen, E. ja Heiskanen, A. 2007. Pohjois-Karjalan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2020, Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 3/2007. 121 s.

Mononen, P., Käki, T., Ranta, P. ja Rämö, A. 2016. Pohjois-Karjalan vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016–2021. Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Raportteja 5/2016. 184 s.

Mononen, P., Niinioja R., Rämö, A. ja Ranta, P. (toim.) 2011. Pohjois-Karjalan vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2010-2015. Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 1/2011. 230 s.

Molarius, R. ja Poussa, L. 2001. Merkittävät pohjaveden pilaantumistapaukset Suomessa 1976–2000. Pirkanmaan ympäristökeskus, Tampere. Suomen ympäristö 550.

Ohtonen, A., Lyytikäinen, V., Vuori, K.-M., Wahlgren, A. ja Lahtinen, J. 2005. Pienvesien suojelu metsätaloudessa. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, Joensuu. Suomen ympäristö 727. 84 s.

Olin, S. (toim.) 2013. Vesien kunnostusstrategia. Ympäristöministeriö. Ympäristö-ministeriön raportteja 9/2013. 54 s.

Ollila, M. (toim.) 1997. Saimaan alueen tulvantorjunnan toimintasuunnitelma. Suomen ympäristökeskuksen moniste 73.

Parjanne, A., ja Huokuna, M. 2014. Tulviin varautuminen rakentamisessa - opas alimpien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi ranta-alueilla. Ympäristöopas/2014. 75 s. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/135189

Rissanen, N., Annala, K., Lukkarinen, M., Pirinen, M., ja Mononen, P. 2019. Kuoringan Natura 2000 -alueen vesien ja vesiluonnon hoitosuunnitelma. Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Raportteja 32/2019. 66 s.

Rusanen, K. 2002. Metsänhakkuun vaikutus pohjaveteen. Turun yliopisto.

Soveri, J., Mäkinen, R. ja Peltonen, K. 2001. Pohjaveden korkeuden ja laadun vaihteluista Suomessa 1975 – 1999. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö 420. 382 s.

Sutela, T., Marttunen, M., Aaltonen, J., Dubrovin, T., Parjanne, A., Riihimäki, J., Linjama, T. ja Kärkkäinen, J. 2009. Jänisjoen vesistön säännöstelyn kehittäminen - yhteenveto ja suositukset. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, Joensuu. Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 6/2009. 77 s.

Sutela, T., Käki, T., Linjama, T., Niinioja, R., Haavanlammi, E., Kärkkäinen, J., Marttunen, M., Pönkkä, H., Sarnola, T. 2012. Koitereen säännöstelysuositusten toteutuminen ja vaikutukset. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, raportteja 107/2012. Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 86 s. http://www.doria.fi/handle/10024/87729

Tidenberg, S., Kosonen, E. ja Gustafsson, J. 2007. Teiden talvikunnossapidon vaikutukset pohjaveteen. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 10/2007. 131 s.

Tuomainen, M. ja Mölsä, H. 2011. Vesiviljelyn sijainninohjaus Itä-Suomessa. Etelä-Savon ELY-keskus. 32 s.

Turvetuotannon tarkkailuohje 2017. Ympäristöministeriö. Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2017. 79 s.

Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje 2015. Ympäristöministeriö. Ympäristöhallin-non ohjeita 2/2015. 92 s.

Veijalainen, N., Jakkila, J., Nurmi, T., Vehviläinen, B., Marttunen, M., Aaltonen, J. 2012. Suomen vesivarat ja ilmastonmuutos – vaikutukset ja muutoksiin sopeutuminen. WaterAdapt-projektin loppuraportti. Suomen ympäristö 16/2012. Suomen ympäristökeskus. 136 s. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/38789

Vienonen, S., Rintala, J., Orvomaa, M., Santala, E. ja Maunula, M. 2012. Ilmaston-muutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa. Suomen ympäristö 24/12. 86 s.

Virtanen, R. 2003. Lähteikköjen sammalikot. Luonnonsuojelubiologian päivät 11.12.2003 Suomen ympäristökeskuksessa. Esitelmätiivistelmä 11 s. Oulun yliopisto, Kasvimuseo.

Vuori, K.-M., Mitikka, S. ja Vuoristo, H. (toim.)  2009.  Pintavesien ekologisen tilan luokittelu. Osat I ja II. Ympäristöhallinnon ohjeita 3/2009. Suomen ympäristökeskus. 120 s.

Vuorimaa, P., Kontro, M., Rapala, J. ja Gustafsson, J. 2007. Torjunta-aineiden esiintyminen pohjavedessä. Loppuraportti. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 43/2007. 111 s.

Vuorio, V. 2009. Suomen uhanalaisia lajeja: Rupilisko (Triturus cristatus). Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, Joensuu. Suomen ympäristö 34/2009. 98 s.

Ympäristöministeriö 2020. Maa-ainesten ottaminen: Opas ainesten kestävään käyttöön. Ympäristöministeriön julkaisuja 2020:24. 186 s.