10.2 Pohjavedet Pohjois-Karjalassa

Toimenpideohjelmassa on tarkasteltu kokonaisuutena kaikki Pohjois-Karjalan alueen vedenhankintaa varten tärkeät ja vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet (kuva 2). Pohjois-Karjalassa lain 1299/2004 mukainen tarkistus pohjavesialueille valmistui vuonna 2020. Pohjois-Karjalassa on kaikkiaan 341 pohjavesialuetta. Uuden luokituksen mukaisia vedenhankintaa varten tärkeitä (1-luokka) alueita on 68 ja vedenhankintaa varten tärkeitä alueita, joiden pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen (1E-luokka) on 31, muita vedenhankintakäyttöön soveltuvia (2-luokka) alueita on 165 ja muita vedenhankintakäyttöön soveltuvia alueita, joiden pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen (2E-luokka) on 77 (taulukko 36).

Tietoja Pohjois-Karjalan pohjavesialueista löytyy verkkosivuilta (www.ymparisto.fi/pohjavedensuojelu > Pohjavesialueet). Pohjois-Karjalan alueella pohjavesialueet on ryhmitelty seurantaa ja raportointia varten kahteen ryhmään, Salpausselkiin ja Sisäsuomeen (taulukko 37).

Salpausselät

I Salpausselän itäisen kaaren suuressa reunamuodostossa on laajoja reunatasanteita, sandurdeltoja ja deltoja Kiteen ja Tohmajärven itäosissa. Muodostumat ovat laajalti moreenipeitteisiä. II Salpausselkä suurine reunatasanteineen ja reunaselänteineen hallitsee maisemaa Kesälahden Rajavaarasta Kiihtelysvaaraan. Salpausselkien välimaastossa Keski-Karjalassa on muutamia suuria harjujaksoja, joissa on selänteitä, deltoja ja harjukumpuja. Tohmajärveltä Joensuun itäpuolitse Outokumpuun ulottuu saumamuodostumien vyöhyke, jota luonnehtivat suuret tasanteet, selänteet ja vaihtelevan muotoiset kummut. Jaamankankaan suuri sandurdelta vaihettuu länsiosassaan saumakummuiksi ja –selänteiksi.

Sisä-Suomi

Salpausselkien vyöhykkeeltä länteen, luoteeseen ja pohjoiseen sijaitsevat pohjavesialueet ovat pääasiassa kaakko-luode –suuntaisissa harjujaksoissa. Niille tyypillisiä muotoja ovat kapeahkot, jyrkkärinteiset harjuselänteet, rinnakkaisselänteet, harjudeltat, sivudeltat ja –laajentumat sekä harjukummut. Subakvaattisen alueen harjut ovat jossakin määrin suurempia ja monimuotoisempia kuin vedenkoskemattomalla alueella kerrostuneet. Harjut ovat jakaantuneet epätasaisesti, mm. Heinävedellä, Juuassa, Nurmeksessa ja Polvijärvellä on laajoja harjuttomia vyöhykkeitä.

Salpausselkien vyöhykkeeltä itään sijaitseva Ilomantsin tavattoman suuri Selkäkankaan-Palokankaan reunamuodosto koostuu reunamoreeniselänteistä ja sandurdeltasta. Myös Ilomantsin Petkeljärven-Putkelan harjujaksossa on saumaharjujaksoille ominaisia laajentumia ja haarautumia sekä aineksen vaihtelevuutta.

Taulukko 36. Pohjavesialueet ja muodostuvan pohjaveden määrä Pohjois-Karjalassa. Tilanne maaliskuu 2021. (Lähde: Hertta, POVET-tietojärjestelmä)

Taulukko 37. Pohjavesialueiden ryhmittely Pohjois-Karjalassa. Tilanne elokuu 2021. (Lähde: Hertta, POVET-tietojärjestelmä)