1.2 Toimenpideohjelman laatiminen ja yhteistyö

Toimenpideohjelman 2022-2027 valmistelu on aloitettu vesien tilaan liittyvien ongelmien tarkastelusta, lähtökohtana vesienhoitokaudelle 2016-2021 tehty arviointi ja toimenpideohjelma (Mononen ym. 2016). Tätä varten on koottu ja päivitetty tietoja pinta- ja pohjavesien tilasta ja tilaan vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi on arvioitu vuosille 2016-2021 suunniteltujen toimenpiteiden toteutumista, riittävyyttä ja vaikuttavuutta. Vesien tilan luokittelun ja asiantuntija-arvioinnin avulla on arvioitu tilatavoitteiden saavuttamista ja tarkistettu ympäristötavoitteet. Vesienhoidon ongelmakohteissa on tarkasteltu erilaisia toimenpidevaihtoehtoja ja tehty toimenpide-ehdotukset. Keskeisimmät sidosryhmät ovat osallistuneet suunnitteluun.

Vuoksen vesienhoitoalueen vesien tilan tärkeimmät ongelmat on esitetty vuonna 2018 nähtävänä olleessa vesienhoidon työohjelmaa ja keskeisiä kysymyksiä koskevassa asiakirjassa (Kotanen ja Manninen 2017). Pohjois-Karjalassa vesien tilaongelmat ovat pitkälti samoja kuin koko vesienhoitoalueella. Tärkeimpiä haasteita ovat erinomaisessa ja hyvässä tilassa olevien vesistöjen sekä pohjavesien laadun ja määrän turvaaminen, vesistöihin kohdistuvien hajapäästöjen vähentäminen ja pistekuormittajien päästöjen hallinta, haitalliset aineet, vesielinympäristöjen parantaminen ja vaelluskalakantojen vahvistaminen sekä ilmastonmuutoksen vesistövaikutuksiin varautuminen. Myös vesienhoidon toimeenpanon tehostamista pidetään tärkeänä. Pohjavesien suojelun osalta keskeiset kysymykset liittyvät ensisijaisesti pohjaveden laatuun. Riskialueiksi on määritelty viisi ja selvitysalueiksi 12 pohjavesialuetta. Pohjaveden tilaa uhkaavat erityisesti pilaantuneet maa-alueet, tiestö, asutuksen leviäminen, maa-ainesten otto ja ampumaradat.

Vesien tilan parantamiseen soveltuvia toimenpiteitä arvioitaessa ja valittaessa on tarkasteltu perustoimenpiteitä ja niiden lisäksi tarvittavia ns. täydentäviä toimenpiteitä. Ehdotetussa toimenpidevaihtoehdossa on arvioitu toimien kustannuksia, vaikutuksia vesien tilaan ja ympäristötavoitteiden saavuttamiseen. Suunnitteluprosessi on kuvattu tarkemmin luvussa 9. Työn tueksi on pidetty yhdessä sidosryhmien kanssa huhtikuussa 2020 työpajat maatalouden, metsätalouden ja vesistökunnostusten toimenpiteiden suunnittelusta.

Toimenpideohjelman laatimista on ohjannut Vuoksen vesienhoitoalueen ohjausryhmä ja Pohjois-Karjalan vesienhoidon yhteistyöryhmä. Vuoksen vesienhoitoalueen ohjausryhmä muodostuu alueen ELY-keskusten ympäristö- ja kalatalousviranomaisten edustajista. Vuosille 2021-2023 nimettyyn Pohjois-Karjalan vesienhoidon yhteistyöryhmään kuuluu varajäsenet mukaan lukien lähes 60 järjestöjen, viranomaisten, kuntien sekä elinkeinojen edustajaa (liite 1).

Toimenpideohjelman laadinnassa on huomioitu vesienhoidon työohjelmaa ja keskeisiä kysymyksiä koskevassa kuulemisessa vuonna 2018 sekä Vuoksen vesienhoitosuunnitelmaehdotuksen kuulemisessa keväällä 2021 saatu palaute.