5.1.1 Vesienhoitosuunnitelman laatimisen työohjelma ja aikataulu ja vesienhoidon keskeiset kysymykset

Vuoteen 2021 ulottuvan Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tarkistamista kaudelle 2022-2027 varten järjestettiin kuuleminen suunnittelun työohjelmasta ja aikataulusta sekä vesienhoito-alueen keskeisistä kysymyksistä vuonna 2018. Kuulemisaika oli 8.1.-9.7.2018. Etelä-Savon ELY-keskus toimitti lausuntopyynnöt keskitetysti lausuntopalvelu.fi -järjestelmän kautta muun muassa viranomaisille, kunnille, yrityksille ja järjestöille. Asiakirjat olivat nähtävillä ympäristöhallinnon verkkosivuilla (www.ymparisto.fi/vaikutavesiin > vesienhoito). Kuulutuksesta ja mahdollisuudesta ja antaa palautetta ilmoitettiin maakuntalehti Karjalaisessa. Palautetta oli mahdollista antaa myös Webropol-kyselyn kautta.

Lausuntoja saatiin 52 keskeiseltä toimijalta ja palautteita 29 yksityiseltä taholta. Vuoksen vesienhoitoalueen verkkosivulla on julkaistu tiivistelmä saadusta palautteesta (www.ymparisto.fi/ Vesi>Vesiensuojelu> Vesienhoidon suunnittelu ja yhteistyö>Vesienhoitoalueet>Vuoksi). Lausunnoissa ja kannanotoissa tuotiin esiin mm. resurssien ja rahoituksen riittävyys, toimenpiteiden kustannustehokkuus, tarve laajaan yhteistyöhön, vesienhoitotyön kehittäminen ELY-keskusten raja-alueilla sijaitsevissa vesistöissä, mitatun tiedon vähyys, voimakkaasti muutettujen vesistöjen tavoitteiden tiukentaminen, aluehallintouudistuksen aiheuttamat muutokset vesienhoidon suunnitteluun ja lupien valvontaan sekä kalatalouden laajempi huomioiminen vesienhoidossa. Sisäisen kuormituksen alentaminen esitetään lisättäväksi keskeisiin kysymyksiin. Pohjois-Karjalan vesistöistä palautteessa nostettiin esiin Pielinen, Höytiäinen, Heposelkä ja Onkamojärvet.

Pohjois-Karjalasta annettiin palautetta muun muassa seuraavista asioista:

• Vesienhoidon toimeenpanon tehostaminen. Korostettiin rahoituksen turvaamista, valtion osallistumista ja uusien rahoituskanavien löytämistä toimenpiteiden toteutukseen, lisäksi vesi- ja vesistötietoisuuden lisäämistä, koulutusta ja viestintää sekä digitalisaation hyödyntämistä. Seuranta-tiedon riittävyyttä ja luotettavuutta pidettiin keskeisenä ja katsottiin, että toimenpiteiden tulee perustua todennettuun ja riittävästi mitattuun tietoon.
• Erinomaisessa ja hyvässä tilassa olevien vesistöjen tilan turvaaminen. Seurantaa pidettiin ensiarvoisen tärkeänä, ja sitä tulisi tehdä myös kuormitetuilla ranta-alueilla. Kansalaisverkostoja kannattaa hyödyntää seurannassa, esimerkkeinä levät ja näkösyvyyden havainnointi.
• Hajakuormituksen vähentäminen. Runsaasti palautetta kohdistui maa- ja metsätalouden toimen-piteisiin; korostettiin mm. toimien tehokasta kohdentamista. Tuotiin esiin suometsien lisääntyvä uudistaminen, pellonraivaus turvemailla, humuskuormituksen vähentäminen ja neuvonta sekä korostettiin uusimman tutkimustiedon hyödyntämistä suunnittelussa. Hulevesien hallintaan ja käsittelyyn toivottiin parannusta samoin kuin resursseja jätevesineuvontaan haja-asutusalueiden vanhoille kiinteistöille.
• Pistekuormittajien aiheuttamien päästöjen hallinta. Laitoksissa on huomioitava häiriö- ja poikkeustilanteet ja päästöjen hallinta. Turvetuotannon vesiensuojelurakenteissa tulee huomioida il-mastonmuutos ja seurannassa rankkasateiden jälkeinen tilanne. Esitettiin vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden seurannan kehittämistä ja resursointia, ml. muovit, lääkeaineet, sedimentti.
• Vesielinympäristöjen parantaminen ja vaelluskalakantojen vahvistaminen. Kannatettiin toimia järvilohen ja –taimenen pelastamiseksi. Tarvitaan riittävä rahoitus, asiantuntija-apua toimien suunnitteluun ja rahoituksen hakemiseen. Koitajoen planktonsiika ja harjus ehdotettiin otettavaksi mukaan tarkasteluihin. Esitettiin selvitettäväksi kalojen kulkumahdollisuus Oriveden ja Karjalan Pyhäjärven välillä. Muistutettiin, että kalavarojen kestävä ja monipuolinen hyödyntäminen on kustannustehokasta vesienhoitoa. Toteutukseen tarvitaan mukaan kaikki tahot ja tiedotusta hyvien kokemusten markkinoimiseksi. Muistutettiin myös talkootyön hyödyntämismahdollisuudesta.
• Pohjavesien turvaaminen. Uuden pohjavesiluokituksen vaikutukset esim. maankäyttöön, kaavoitukseen ja pohjavedenottoon herättivät epäilyksiä; katsottiin, että luokittelu ei saa lisätä rajoitteita. Pohjavesien turvaamisen keskeisimpinä keinoina pidettiin laadittujen suojelusuunnitelmien toteutusta ja seurantaa. Maankäytön suunnittelu ja kaavoitus todettiin keskeisiksi ohjauskeinoiksi. Useiden vedenhankinnalle tärkeiden pohjavesialueiden geologiasta ja pohjavesiolosuhteista tarvitaan lisää tietoa, ja myös rajausten tarkistamista esitettiin. Pohjavesi- ja kiviaineshuollon yhteensovittamiseksi Pohjois-Karjalassa tarvittaisiin päivitettyä tietoa ja yhteenveto maakunnan ti-lanteesta. Esitettiin myös panostusta tietojärjestelmien ja sisällöntuotannon kehittämiseen.
• Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautuminen. Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon vesiensuojelurakenteiden mitoituksessa tulee huomioida muuttuvat ilmasto-olot. Säännöstelyjä esitettiin tarkistettavaksi ottaen huomioon jo nähtävillä olevat sääolojen ääri-ilmiöt. Tuotiin esiin humuksen rooli ja järvien mahdolliset metaanipäästöt.

Kuulemisen yhteydessä järjestetyn Webropol-kyselyn kautta esitettiin 26 Vuoksen vesienhoitoaluetta koskevaa mielipidettä. Pohjois-Karjalasta mainittiin erikseen nimettyinä Viinijärvi, Karjalan Pyhäjärvi ja Jukajärvi. Tärkeimpänä pidettiin järvien kunnostamista (54 % vastaajista). Kritiikkiä kohdistettiin erityisesti viestinnän onnistumiseen, toimeenpanon rahoituksen järjestymiseen ja kuormitusarvioiden luotettavuuteen. Ympäristövaikutusten arviointi tulisi vastausten mukaan kohdentaa mm. maa- ja metsätalouden toimiin, turvetuotantoon, vesivoimaan, rantarakentamiseen, moottorikelkkailuun, vesistökuormitukseen vaikuttaviin tekijöihin ja vesien tilan seurantaan, rehevöitymiseen, luonnon monimuotoisuuden säilymiseen, kalakantojen suojeluun sekä viestintään.