4.2.6 Säännöstelyjen kehittäminen

Pielinen on Suomen neljänneksi suurin järvi ja Saimaan ohella Suomen suurin säännöstelemätön järvi. Pielistä juoksutetaan normaalitilanteessa luonnonmukaisen kaltaisesti Kaltimon voimalaitospadolta. Järven 2000-luvun alkuvuosien suuret vedenpinnan vaihtelut ja etenkin virkistyskäytölle haittaa aiheuttaneet kuivuusjaksot herättivät kiinnostuksen selvittää Pielisen säännöstelymahdollisuuksia. Säännöstelyselvitykset toteutettiin vuosina 2006–2013 laajassa yhteistyössä alueen eri toimijoiden ja viranomaisten kanssa. Hankkeesta kuitenkin luovuttiin vuonna 2014, kun riittävää yksimielisyyttä säännöstelyn toteuttamistavoista ei osapuolten kesken löytynyt. Kuulemisen yhteydessä tuotiin useissa palautteissa esiin Pielisen vedenkorkeuden voimakkaat vaihtelut ja säännöstelykäytännön kehittämishanke, jota toivottiin sen kariutumisesta huolimatta edelleen edistettävän.

Pielisen luonnonmukaisesta juoksutuksesta on ollut poikkeuksellisessa vesitilanteessa mahdollista poiketa hakemalla aluehallintovirastosta poikkeamislupaa suurten ja laaja-alaisten vahinkojen rajoittamiseksi. Poikkeamislupaa on haettu vuodesta 1980 alkaen yhteensä 12 kertaa. Menettely on kuitenkin ollut hidas ja kankea, eikä sillä ole pystytty rajoittamaan joustavasti ja tehokkaasti erityisesti järven ranta-alueilla aiheutuvia haittoja ja vahinkoja.

ELY-keskus on vuonna 2015 selvittänyt, voisiko Pielisen vedenkorkeuksiin ja juoksutuksiin vaikuttaa muuttamalla Pielisen juoksuttamismääräyksiä vesilain 19:7 ja 19:8 mukaisella menettelyllä, ilman erikseen haettavaa poikkeuslupaa. Vesilain 18 luvun 3a §:n mukainen padotus- ja juoksutusselvitys valmistui vuonna 2017. Selvityksen tulosten perusteella Pohjois-Karjalan ELY-keskus valvontaviranomaisena haki vuonna 2019 Itä-Suomen aluehallintovirastosta muutosta UPM Energy Oy:n Kaltimon voimalaitoksen vesilupaan Pielisen juoksuttamista koskeviin määräyksiin. Aluehallintovirasto teki hakemukseen myönteisen päätöksen 16.4.2021. Päätöksestä on valitettu ja se on Vaasan hallinto-oikeuden käsiteltävänä. Muutoksen tavoitteena on ollut mahdollisuus hillitä Pielisellä tulvariskien hallinnalle, vesiliikenteelle, uitolle sekä virkistyskäytölle tulva- ja kuivuustilanteissa aiheutuvia haittoja ilman vesilain poikkeuslupamenettelyä.

Koitereen säännöstelyn vuosina 2004–2006 kehittämishankkeen tavoitteena oli laatia säännöstelyn haittojen kehittämiseksi suositukset, jotka eri osapuolet voivat hyväksyä ja samalla sitoutua niiden toimeenpanoon. Ensimmäisen seurantakauden (2007–2011) tulokset on julkaistu Koitereen säännöstelysuositusten toteutuminen ja vaikutukset -raportissa (Sutela ym. 2012). Säännöstelyn kehittämiseen oltiin pääosin tyytyväisiä. Erityisesti virkistyskäytön olosuhteet kohenivat verrattuna aiempaan vedenkorkeuksien ollessa parempia ja mm. rantakunnostusten edetessä. Säännöstelysuosituksia toteutettiin kattavasti. Seurantaryhmä taustayhteisöineen oli aktiivista ja yhteistyö hyvää. Raportissa esitettiin suosituksia seuraavalle seurantakaudelle. Toisen seurantajakson 2012-2017 tulokset julkaistiin vuonna 2019 (Dubrovin ym. 2019). Vedenkorkeussuositusten arvioitiin pääosin toteutuneen hyvin. Mittaritarkastelujen perusteella säännöstelyn vaikutukset ovat pysyneet pääosin ennallaan. Tavoitteena olleet seuranta-, selvitys- ja tutkimushankkeet ovat sen sijaan toteutuneet huonosti, mm. vesiluonnon seurantaa ei ole tehty niin laajana kuin suunniteltiin. Seurantatyöryhmä on pitänyt yhteistyötä hyvänä ja toiminnan jatkamista tärkeänä. Yhteis-työtä muiden paikallisten toimijoiden kanssa esitetään kehitettäväksi.

Vuonna 2009 valmistui Jänisjoen vesistön säännöstelyn kehittäminen ja siihen liittyvä loppuraportti (Sutela ym. 2009). Hankkeen tuloksena esitettiin 15 suositusta, jotka koskivat mm. säännöstelykäytännön parantamista, kalakantojen hoitoa, virkistyskäyttöä sekä yhteistyötä ja viestintää. Jänisjoen säännöstelyn kehittämisen ensimmäisen seurantajakson 2010-2015 raportti on julkaistu vuonna 2016 (Dubrovin ym. 2016). Säännöstelykäytäntöön liittyvät suositukset ovat toteutuneet pääsääntöisesti hyvin. Ruskeakosken voimalaitoksen remontti vuosina 2013-2014 vaikutti jonkin verran suositusten toteutumiseen. Mittaritarkastelujen perusteella havaittiin virkistyskäyttöön myönteisiä muutoksia Loitimolla ja Jänisjoella. Muut kuin säännöstelykäytäntöön liittyvät suositukset pystyttiin suurimmaksi osaksi toteuttamaan. Parhaiten toteutuivat virkistyskäyttöön ja veneilyyn sekä yhteistyöhön ja viestintään liittyvät suositukset. Suosituksiin esitettiin muutamia muutoksia ja jatkotoimenpiteitä seuraavalle seurantajaksolle.