-
- 1 Johdanto
- 2 Alueen kuvaus
- 3 Toimintaympäristön muutokset
-
4 Vesienhoidon toteuttamista tukevat ohjelmat ja suunnitelmat
- 4.1 Kansalliset ohjelmat ja hankkeet
-
4.2 Maakunnalliset ja alueelliset suunnitelmat, ohjelmat ja hankkeet
- 4.2.1 Maakunnalliset ja alueelliset suunnitelmat ja ohjelmat
- 4.2.2 Vesihuoltosuunnitelmat
- 4.2.3 Vedenottamoiden suoja-alueet
- 4.2.4 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat
- 4.2.5 Tulvariskien arviointi ja hallinta
- 4.2.6 Säännöstelyjen kehittäminen
- 4.2.7 Maankäytön suunnittelu
- 4.2.8 Muut ohjelmat ja suunnitelmat
- 5 Selostus vuorovaikutuksesta
-
-
6 Tarkasteltavat pintavedet
- 6.1 Pintavesien tyypittely
- 6.2 Yleiskuvaus Pohjois-Karjalan vesistöistä
- 6.3 Pintavesien seuranta
- 6.4 Pintavesien tila Pohjois-Karjalassa
- 6.5 Vesistöjen kuormitus ja muu tilaan vaikuttava toiminta
- 6.6 Keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut vesistöt
- 6.7 Erityiset alueet pintavesissä
- 6.8 Vesien tilaan vaikuttavat uudet merkittävät hankkeet
-
7 Pintavesien tilan parantamistarpeet
- 7.1 Merkittävien tilaa heikentävien tekijöiden tunnistaminen
- 7.2 Pintavesien tilatavoitteet ja arvio toteutumasta vesienhoitokaudella 2016-2021
- 7.3 Kuormituksen vähentämistarpeet osa-alueittain
- 7.4 Tarpeet vaikuttaa hydrologis-morfologisiin muutostekijöihin vesistöissä
- 7.5 Kuulemisessa saatu palaute pintavesien tilan parantamistarpeista
- 8 Pintavesien hoidon toimenpiteet ja kustannukset
- 9 Ehdotus toimenpidevaihtoehdoksi ja arvio ympäristötavoitteiden saavuttamisesta
-
6 Tarkasteltavat pintavedet
-
- 10 Tarkasteltavat pohjavedet
- 11 Pohjavesien seuranta, riskinarviointi ja tilan luokittelu
- 12 Pohjavesien hoidon toimenpiteet
- 13 Ehdotus pohjavesien toimenpide-vaihtoehdoksi
-
- 14 Yhteenveto vesienhoidon toimen-piteistä, kustannuksista ja vaikutuksista suunnittelukaudella 2022-2027
- 15 Toimenpideohjelman ympäristövaikutukset
6.5.5 Vedenotto
Yhdyskuntien vedenhankinta perustuu Pohjois-Karjalassa pohjaveteen. Heinäveden Kermajärvellä sijaitsee ainoa pintavedenottamo, joka toimii varavedenottamona. Maakunnan 66 vesilaitoksen pumppaama vesimäärä on noin 27 000 m3 vuorokaudessa, eli 10 milj. m3 vuodessa. Noin 90 % alueen asukkaista on liittynyt vesilaitoksiin. Vesilaitosten kokonaisvedenkulutuksessa ei odoteta tapahtuvan suuria muutoksia vuoteen 2030 mennessä.
Vedenhankinnassa on jo pitkään ollut periaatteena, että vedenottamoita hajautetaan eri pohjavesialueille. Näin veden laatu ja määrä pystytään turvaamaan erilaisissa käyttötilanteissa. Hajauttamisella saavutetaan merkittävä etu myös vesihuollon erityistilanteita (esim. saastumistapaukset) ajatellen.
Pintavettä käytetään teollisuudessa ja voimalaitoksilla prosessi- ja jäähdytysvetenä. Vuonna 2019 pintavettä käytti 14 laitosta yhteensä 0,5 milj. m3 päivässä, eli noin 190 milj. m3 vuodessa (taulukko 7). Käytetty vesimäärä on pysynyt ennallaan viime vuosina. Suurin pintaveden käyttäjä on Stora Enso Oyj:n Enocellin sellutehdas voimalaitoksineen, joka johtaa prosessi- ja jäähdytysvedet Pielisen Rukaveteen. Myös kalankasvatuksessa pintavettä käytetään runsaasti, yhteensä noin 65 milj. m3 vuodessa. Eniten vettä käytetään Pankakosken kalalaitoksessa Lieksanjoella. Kalankasvatuksen vedensaantitarpeita varten säännöstellään kahden vesistön, Joensuussa sijaitsevan Ylisen ja Kontiolahdessa sijaitsevan Pitkälammen vedenkorkeutta.
Kasteluun vettä käytetään mm. perunan ja vihannesten viljelyssä sekä puutarhatuotannossa (mansikka, marjat) ja kasvihuoneissa. Kastelun piirissä arvioidaan Pohjois-Karjalassa olevan maa-alueita noin 800 ha. Vuosittainen kasteluveden tarve on noin 600 000 m3 (arvio 2014).
Yleensä vedestä on eniten niukkuutta kesällä, jolloin haihdunta on suurinta ja vedenkäyttöä eniten. Veden käytön määrää suhteessa vesivaroihin Suomessa on arvioitu Winland-hankkeessa (www.winlandtutkimus.fi). Vedenkäytön arvioinnissa käytettiin tietoja teollisuuden, asutuksen, kotieläintalouden ja kastelun tarvitsemasta vesimäärästä. Pohjois-Karjalassa tarkastelussa erottui Jänisjoen vesistöalueen latvavesistö Sonkajärven valuma-alue (01.04), jolla niukkuutta saattaa kausittain esiintyä.
Taulukko 7. Teollisuuden ja kalankasvatuksen pintavedenotto Pohjois-Karjalassa vuonna 2019 (Tiedot: YLVA-tietojärjestelmä).
Kunta |
Vesialue |
Vedenoton syy |
Milj. m3/v |
Kitee |
Orivesi, Puhoslahti |
jäähdytysvesi (Hexion Oy) |
2,75 |
Joensuu |
Pielisjoki |
jäähdytysvesi (UPM Plywood Oy, Joensuun vaneritehdas) |
0,18 |
Joensuu |
Pielisjoki |
jäähdytysvesi (Valio Oy, Joensuun tehdas) |
2,32 |
Joensuu |
Pielisjoki |
jäähdytysvesi (Savon Voima Joensuu Oy, Joensuun voimalaitos) |
30,0 |
Joensuu |
Pielisjoki |
prosessivesi (Savon Voima Joensuu Oy, Joensuun voimalaitos) |
0,05 |
Joensuu |
Pielinen, Rukavesi |
prosessi- ja jäähdytysvesi (Stora Enso Oyj, Enocellin tehdas) |
83,8 |
Juuka |
Härkinpuro |
prosessivesi (Tulikivi Oyj) |
0,0005 |
Juuka |
Huutojoki |
prosessivesi (Tulikivi Oyj ja NunnaUuni Oy) |
0,008 |
Lieksa |
Lieksanjoki |
prosessi- ja jäähdytysvesi (Pankakoski Mill Oy) |
2,70 |
Lieksa |
Pielinen |
jäähdytysvesi (Nevel Oy, Kevätniemen voimalaitos) |
0,13 |
Outokumpu |
Viinijärvi, länsiosa |
prosessivesi (Elementis Minerals B.V. Branch Finland Vuonoksen tehdas) |
0,17 |
Kontiolahti |
Pitkälampi *) |
vesiviljely (Pohjois-Karjalan kalanviljely Oy, Kontiolahden kalanviljelylaitos) |
2,96 |
Joensuu |
Ylinen *) |
vesiviljely (Pohjois-Karjalan kalanviljely Oy, Keskijärven kalanviljelylaitos) |
8,40 |
Lieksa |
Lieksanjoki |
vesiviljely (Savon Taimen Oy, Pankakosken kalalaitos) |
44,6 |
Liperi |
Taipaleenjoki |
vesiviljely (Viinijärven kalanviljelylaitos) |
n. 9,0 |
*) vesistön vedenpinnan korkeuden säännöstely