-
- 1 Johdanto
- 2 Alueen kuvaus
- 3 Toimintaympäristön muutokset
-
4 Vesienhoidon toteuttamista tukevat ohjelmat ja suunnitelmat
- 4.1 Kansalliset ohjelmat ja hankkeet
-
4.2 Maakunnalliset ja alueelliset suunnitelmat, ohjelmat ja hankkeet
- 4.2.1 Maakunnalliset ja alueelliset suunnitelmat ja ohjelmat
- 4.2.2 Vesihuoltosuunnitelmat
- 4.2.3 Vedenottamoiden suoja-alueet
- 4.2.4 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat
- 4.2.5 Tulvariskien arviointi ja hallinta
- 4.2.6 Säännöstelyjen kehittäminen
- 4.2.7 Maankäytön suunnittelu
- 4.2.8 Muut ohjelmat ja suunnitelmat
- 5 Selostus vuorovaikutuksesta
-
-
6 Tarkasteltavat pintavedet
- 6.1 Pintavesien tyypittely
- 6.2 Yleiskuvaus Pohjois-Karjalan vesistöistä
- 6.3 Pintavesien seuranta
- 6.4 Pintavesien tila Pohjois-Karjalassa
- 6.5 Vesistöjen kuormitus ja muu tilaan vaikuttava toiminta
- 6.6 Keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut vesistöt
- 6.7 Erityiset alueet pintavesissä
- 6.8 Vesien tilaan vaikuttavat uudet merkittävät hankkeet
-
7 Pintavesien tilan parantamistarpeet
- 7.1 Merkittävien tilaa heikentävien tekijöiden tunnistaminen
- 7.2 Pintavesien tilatavoitteet ja arvio toteutumasta vesienhoitokaudella 2016-2021
- 7.3 Kuormituksen vähentämistarpeet osa-alueittain
- 7.4 Tarpeet vaikuttaa hydrologis-morfologisiin muutostekijöihin vesistöissä
- 7.5 Kuulemisessa saatu palaute pintavesien tilan parantamistarpeista
- 8 Pintavesien hoidon toimenpiteet ja kustannukset
- 9 Ehdotus toimenpidevaihtoehdoksi ja arvio ympäristötavoitteiden saavuttamisesta
-
6 Tarkasteltavat pintavedet
-
- 10 Tarkasteltavat pohjavedet
- 11 Pohjavesien seuranta, riskinarviointi ja tilan luokittelu
- 12 Pohjavesien hoidon toimenpiteet
- 13 Ehdotus pohjavesien toimenpide-vaihtoehdoksi
-
- 14 Yhteenveto vesienhoidon toimen-piteistä, kustannuksista ja vaikutuksista suunnittelukaudella 2022-2027
- 15 Toimenpideohjelman ympäristövaikutukset
7.4 Tarpeet vaikuttaa hydrologis-morfologisiin muutostekijöihin vesistöissä
Voimakkaasti muutetuiksi määritellyt vesistöt ovat ihmistoimin rakentamalla voimakkaimmin muutettuja vesimuodostumia. Niiden tilan tavoitteet ja parantamistarpeet on tarkasteltu edellä kohdassa 7.2.3. Myös muissa ihmisen toiminnan seurauksena rakenteellisesti muuttuneissa vesistöissä hydro-morfologisten olojen parantaminen on tarpeen, ja niihin liittyviä toimenpiteitä esitetään. Kaikkiaan 94 luonnonmukaisissa vesimuodostumassa (81 % jokia) hydrologis-morfologinen muuttuneisuus on arvioitu merkittäväksi paineeksi joko yksin tai yhdessä muiden paineiden kanssa (tauluko 17). Parantamistarpeita arvioidaan olevan etenkin pienehköissä vesistöissä ja virtavesiuomissa sekä pienvesissä. Useissa virtavesissä on tarvetta parantaa kalojen vaellusyhteyttä, jotta yläpuolisten joki- ja järvialueiden lisääntymis- ja elinalueet ovat vesieliöiden hyödynnettävissä.
Toimenpideohjelmassa (kohta 8.2.11) keskitytään niiden vesimuodostumien parantamiseen, jotka eivät täytä hyvän tilan tavoitetta. Hydro-morfologisten olosuhteiden parantaminen on monissa tapauksissa tarpeen kuitenkin myös erinomaiseen tai hyvään tilaan arvioiduissa vesimuodostumissa, ja niillä voidaan saavuttaa esimerkiksi kalaston elinolojen tai virkistyskäytön kannalta edistystä. Myös ilmastonmuutos tuo haasteita hydrologis-morfologisesti muutetuissa vesistöissä, kuten rankkasateiden vaikutukset uomien eroosioherkkyyteen. Rakenteelliseen muuttuneisuuteen liittyvä riski on tunnistettu kaikkiaan 54 vesimuodostumassa (82 % jokia, liite 3). Myös näihin vesistöihin toimenpiteitä esitetään.