7.5 Kuulemisessa saatu palaute pintavesien tilan parantamistarpeista

Vuonna 2018 järjestetyssä vesienhoidon kuulemisessa tuotiin kansalaispalautteessa esiin seuraavat vesistöt ja niiden parantamistarpeet Pohjois-Karjalassa: 

• Viinijärvi
• Karjalan Pyhäjärvi
• Jukajärvi

Vesienhoitosuunnitelmaehdotuksen toukokuussa 2021 päättyneessä kuulemisessa esitettiin lisäksi palautetta maakunnan vesistöihin seuraavasti:

• Suunnitelmasta puuttuvat esim. Viinijärven länsiosaa koskevat konkreettiset toimenpide-ehdotukset aikatauluineen, kustannuksineen ja vastuutahoineen
• Heinäveden Palokin koskialueen palauttaminen (voimalaitoksen purkaminen) on koko Vuoksen alueen tärkein priorisoitava toimenpide järvilohen ja –taimenen kutualueiden palauttamisessa. Kalaviranomaisen tulee tehdä aluehallintovirastolle hakemus Palokin koskien kalatalousvelvoitteiden muuttamiseksi. Esitetään neuvottelujen käynnistämistä asianosaisten tahojen kanssa, tavoitteena saattaa Palokin kosket luonnontilaan.
• Puruvesi todetaan luokitellun erinomaiseen tilaan suppean aineiston perusteella. Lahtialueet ovat voimakkaasti rehevöityneet ja veden laadun heikkeneminen etenee kohti selkävesiä.
• Muistutetaan Saimaan järvilohen alkuperäisistä elinalueista, Lieksanjoki, Pielisen alue, Ala-Koitajoki, Pielisjoki ja Saimaa sekä Heinäveden reitin kosket. Tarvitaan luonnonkierron merkittävää lisääntymistä, mikä onnistuu patoja poistamalla ja koskia kunnostamalla.
• Esitetään panostamista Pielisjoen Kuurnan voimalaitoksen tulvauomaan rakennetun Laurinvirran poikastuotantoalueen jatkokehittämiseen ja tutkimukseen alueen parhaan toimivuuden varmistamiseksi. Emokalojen kiinniottoa voimalaitoksen alapuolelta ja siirtoa Ala-Koitajokeen tulee jatkaa, samoin alas vaeltavien smolttien kiinniottoa Ala-Koitajoesta ja siirtoa Pielisjoen alaosaan. Esitetään lisättäväksi järvilohta koskevia kalastusrajoituksia ja pohdittavaksi myös istutettujen järvilohien rauhoittamista kannan säilyttämiseksi.
• Esitetään huoli Liperissä sijaitsevan Riihilammen tilasta, joka on heikentynyt huonoksi. Syitä tai kunnostustoimia ei ole vesienhoitosuunnitelmassa esitetty.
• Palaute Höytiäisen vesistön ja sen valuma-alueen näkökulmasta. Tuodaan esiin resurssien puute, omarahoituksen ja välirahoituksen hankkiminen, hankerahoituksen siiloutuminen, jotka vaativat toimijoilta paljon työtä ja vaikuttavat motivaatioon.
• Toimenpideohjelmaa esitetään tarkennettavaksi siten, että valmistumassa olevan Puruveden kalatalousalueen vesienhoidon yleissuunnitelmassa esitetyt toimet tulevat Pohjois-Karjalan osalta mukaan ohjelmaan.
• Kaivostoiminnan vesistöhaitat tulee ottaa huomioon aiempaa vakavammin, mainitaan mm. Heinäveden Kermajärvi herkkänä vesistönä. Sysmäjärven (Outokumpu) pohjasedimentteihin on kertynyt raskasmetalleja aiemman kaivostoiminnan seurauksena.
• Katsotaan, että Sysmäjärvessä tilatavoitteiden alentamiselle olisi perusteita ja tämä tulisi ottaa huomioon tilatavoitteen asettamisessa tulevalle suunnittelukaudelle.

Palaute on pyritty keskeisiltä osin ottamaan huomioon suunnittelussa, mm. toimenpiteissä ja muissa tarkasteluissa. Kalojen vaellusesteisiin, erityisesti järvilohen ja –taimenen luontaisen lisääntymiskierron palauttamiseen liittyvät toimenpiteet on esitetty Pohjois-Karjalan merkittäviin vaelluskalavesistöihin, Pielisjoken, Lieksanjokeen, Ala-Koitajokeen sekä Heinäveden reitille. Suunnittelua on tehty yhteistyössä kalatalousviranomaisen kanssa, joka vastaa uhanalaisten kalakantojen elvyttämisestä ja ylläpidosta. Kuormituksen vähentämiseen liittyviä sekä erilaisia vesien tilan parantamiseen tähtääviä kunnostustoimia on kohdennettu palautteissa mainittuihin vesistöihin, mm. Viinijärveen, Höytiäiseen, Riihilampeen ja Puruveteen. Kunnostushankkeiden toteutuminen edellyttää vesien käyttäjien paikallista aktiivisuutta. Valtio tukee hankkeita avustuksin ja on merkittävästi vahvistanut kunnostushankkeiden rahoitusta mm. Veden vuoro-, HELMI- ja NOUSU-ohjelman kautta. Vesistöjen tilan parantamistarpeiden ja tehtyjen toimenpiteiden vaikutusten seuraamiseen, suunnittelun tueksi, tullaan myös panostamaan tulevalla kaudella. Edellytykset Sysmäjärven tilatavoitteen alentamiseen on tarkasteltu, perusteet ja jatkotoimet on esitetty luvussa 9.3.