4.2.8 Muut ohjelmat ja suunnitelmat

Pohjois-Karjalassa on yhdeksän uudistetun kalastuslain mukaista kalatalousaluetta: Valtimon, Pielisen-Karjalan, Viinijärven, Höytiäisen, Koitereen, Koitajen, Oriveden, Kitee-Jänisjoen ja Karjalan Pyhäjärven kalastusalueet (www.muikkusuomi.fi). Lisäksi maakunnan vesistöjä on Vaikkojoki-Juojärven ja Heinävedenreitin kalatalousalueilla. Kalatalousalueiden keskeisiä tehtäviä ovat mm. kalavarojen kestävän käytön ja hoidon suunnittelu, käyttö- ja hoitosuunnitelman laadinta, toimeenpano ja sen vaikutusten seuranta, kalavarojen käyttöön ja hoitoon liittyvä tiedotus sekä kalastuksenvalvonnan järjestäminen. Kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmat toimitetaan Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksyttäväksi vuoden 2021 loppuun mennessä.

Etelä-Savon ELY-keskuksessa on laadittu vuosina 2020-2021 vesienhoidon yleissuunnitelma Puruveden kalatalousalueelle (https://www.puruvesi.info/) ja Heinävedenreitin kalatalousalueelle (https://www.kolovedenkalastusalue.fi/). Tavoitteena on parantaa vesien tilaa ja hoitoa, edistää kalakantojen tilaa sekä lisätä paikallisia ja alueellisia järvien, pien- ja virtavesien vesistökunnostuksia. Kalatalous-alueellisilla yleissuunnitelmilla täydennetään maakunnissa tehtävää vesienhoidon suunnittelua ja kolmannelle vesienhoitokaudelle 2022-2027 laadittavaa Etelä-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmaa. Hankkeen avulla halutaan myös vahvistaa nykyisten paikallisten ja alueellisten vesistökunnostusverkostojen toimintaa ja uusien syntymistä. Pohjois-Karjalan ELY-keskus on ollut mukana suunnitteluhankkeissa.

Saimaan alueen uhanalaisten kalalajien suojelemiseksi ja elvyttämiseksi on laadittu hoito- ja toimenpideohjelmia. Uhanalaisuusluokituksessa äärimmäisen uhanalaisen järvilohen kannanhoitoa ohjaa vuonna 2011 julkaistu Saimaan järvilohen hoito-ohjelma (Kaijomaa ym. 2011). Se on jatkoa 2000-luvun alussa laaditulle Järvilohistrategialle. Hoito-ohjelma on päivitetty vuonna 2021 toimenpideohjelmaksi ”Saimaan järvilohen toimenpideohjelma 2021-2030” (www.ely-keskus.fi/web/saimaan-uhanalaiset-lohikalat/). Myös Saimaannieriä on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi. Sen kantoja yritetään pelastaa Saimaannieriän toimenpideohjelman (2006) avulla. Näiden lajien hoitotoimet kytkeytyvät monella tavalla Pohjois-Karjalan vesienhoidon toimenpiteisiin. Pohjois-Savon ELY-keskus on julkaissut vuonna 2018 Vuoksen vesistöalueen järvitaimenkantojen toimenpideohjelman (www.ely-keskus.fi), jonka tavoitteena on turvata Vuoksen vesistöalueen alkuperäisten taimenkantojen tulevaisuus. Ohjelman erityistoimenpiteiden kärkikohteiksi on valittu Heinäveden reitti, Lieksanjoki-Pielinen, Joroisvirran reitti ja Korpijärven reitti. Vuonna 2021 valmistui myös Vuoksen vesistöalueen harjuskantojen toimenpideohjelma, jonka viitoittamana pyritään elvyttämään alueen taantuneita järvi- ja virtakutuisia harjuskantoja. Edellä mainitut järvilohta, nieriää ja järvitaimenta koskevat ohjelmat maa- ja metsätalousministeriö on päätöksellään vuonna 2020 vahvistanut valtakunnallisiksi kalavarojen hoitosuunnitelmiksi, jotka on otettava huomioon mm. alueellisia käyttö- ja hoitosuunnitelmia laadittaessa.

Valtioneuvoston periaatepäätökseen Kansallisesta vesiviljelyohjelmasta 2015 sisältyvänä toimenpiteenä laadittiin Vesiviljelyn kansallinen sijainninohjaussuunnitelma (MMM ja YM 2014) ja alueellisesti Vesiviljelyn sijainninohjaus Itä-Suomessa (Tuomainen ja Mölsä 2011). Työssä tarkasteltiin maa- ja metsätalousministeriön (MMM) määrittelemiä valtakunnallisia vesiviljelyn sijainninohjauksen kriteereitä ja sovellettiin niitä Itä-Suomen olosuhteisiin ja erityispiirteisiin. Sijainninohjaus mm. edellyttää, että vesialue on sellaisen vesimuodostuman alueella, jonka ominaispiirteisiin kuuluu riittävä syvyys ja veden virtaus sekä vesiviljelylaitoksen aiheuttaman kuormituksen hyvä laimentuminen.

Pohjois-Karjalan TE-keskuksen laatima vapaa-ajankalatalouden kehittämisohjelma, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen laatima elinkeinotalouden kehittämisohjelma sekä vuonna 2022 hyväksyttävät uudet kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmat ovat ohjelmia, joilla pyritään edistämään kalastettavan kalaston tilaa. Kalastoon vaikuttavat toimenpiteet vaikuttavat myös vesien yleistilaan myönteisesti.