-
- 1 Johdanto
- 2 Alueen kuvaus
- 3 Toimintaympäristön muutokset
-
4 Vesienhoidon toteuttamista tukevat ohjelmat ja suunnitelmat
- 4.1 Kansalliset ohjelmat ja hankkeet
-
4.2 Maakunnalliset ja alueelliset suunnitelmat, ohjelmat ja hankkeet
- 4.2.1 Maakunnalliset ja alueelliset suunnitelmat ja ohjelmat
- 4.2.2 Vesihuoltosuunnitelmat
- 4.2.3 Vedenottamoiden suoja-alueet
- 4.2.4 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat
- 4.2.5 Tulvariskien arviointi ja hallinta
- 4.2.6 Säännöstelyjen kehittäminen
- 4.2.7 Maankäytön suunnittelu
- 4.2.8 Muut ohjelmat ja suunnitelmat
- 5 Selostus vuorovaikutuksesta
-
-
6 Tarkasteltavat pintavedet
- 6.1 Pintavesien tyypittely
- 6.2 Yleiskuvaus Pohjois-Karjalan vesistöistä
- 6.3 Pintavesien seuranta
- 6.4 Pintavesien tila Pohjois-Karjalassa
- 6.5 Vesistöjen kuormitus ja muu tilaan vaikuttava toiminta
- 6.6 Keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut vesistöt
- 6.7 Erityiset alueet pintavesissä
- 6.8 Vesien tilaan vaikuttavat uudet merkittävät hankkeet
-
7 Pintavesien tilan parantamistarpeet
- 7.1 Merkittävien tilaa heikentävien tekijöiden tunnistaminen
- 7.2 Pintavesien tilatavoitteet ja arvio toteutumasta vesienhoitokaudella 2016-2021
- 7.3 Kuormituksen vähentämistarpeet osa-alueittain
- 7.4 Tarpeet vaikuttaa hydrologis-morfologisiin muutostekijöihin vesistöissä
- 7.5 Kuulemisessa saatu palaute pintavesien tilan parantamistarpeista
- 8 Pintavesien hoidon toimenpiteet ja kustannukset
- 9 Ehdotus toimenpidevaihtoehdoksi ja arvio ympäristötavoitteiden saavuttamisesta
-
6 Tarkasteltavat pintavedet
-
- 10 Tarkasteltavat pohjavedet
- 11 Pohjavesien seuranta, riskinarviointi ja tilan luokittelu
- 12 Pohjavesien hoidon toimenpiteet
- 13 Ehdotus pohjavesien toimenpide-vaihtoehdoksi
-
- 14 Yhteenveto vesienhoidon toimen-piteistä, kustannuksista ja vaikutuksista suunnittelukaudella 2022-2027
- 15 Toimenpideohjelman ympäristövaikutukset
6.2.4 Pielisjoen – Pyhäselän – Oriveden alue
Oriveden-Pyhäselän järvialue on tyypillistä Järvi-Suomea, jossa vesistöt ovat suuria, luontaisesti karuja ja melko kirkasvetisiä. Vedet kertyvät Orivedelle suurelta, noin 28 000 km2:n valuma-alueelta, pääosin Pielisjoen kautta ja myös Viinijärven-Höytiäisen alueelta. Valuma-alueesta kolmannes sijaitsee Venäjän puolella. Pielisjoen ohella aluetta hallitsevat laajat Oriveden-Pyhäselän selkävesistöt, jotka ovat osa Suur-Saimaata. Kirkasvetinen Karjalan Pyhäjärvi laskee Oriveteen maakunnan eteläosista. Vesimuodostumia on rajattu kaikkiaan 89, 58 järveä ja 31 jokea. Järvistä viitisenkymmentä on yli 50 hehtaaria, 12 yli 5 km2 (liite 2). Vedet virtaavat Pohjois-Karjalasta pääosin Paasiveden kautta Etelä-Savon puolelle Haukiveteen ja edelleen Vuokseen laskevaan Ala-Saimaaseen.
Pyhäselkä, Orivesi ja Paasivesi ovat tyypiltään suuria sekä Ätäskö ja Hiirenvesi keskikokoisia humusjärviä. Karjalan Pyhäjärven lisäksi luontaisesti kirkasvetisiä (suuria tai keskikokoisia vähähumuksisia järviä) ovat mm. Oriveden Puhoslahti, Suuri-Onkamo, Kuorinka, Särkijärvi ja Puruvesi, joka valtaosin sijaitsee Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueella.
Pielisjoki on Pohjois-Karjalan valtavirta, jonka kautta Pielisen sekä Koitajoen alueen vedet virtaavat Pyhäselkään. Pielisjoki on erittäin suuri kangasmaiden joki. Pielisjoen keskivirtaama, noin 253 m3/s (Kuurnan voimalaitoksella), kattaa 75 % Pohjois-Karjalan alueelta virtaavasta vedestä. Joen pituus on lähes 70 km. Siinä on kaksi voimalaitosta, Kaltimo ja Kuurna. Koitajoen lisäksi Pielisjokeen laskevat mm. Iiksenjoki ja Jukajoki. Pielisjoen-Pyhäselän-Oriveden alueella on kaikkiaan viisi keskikokoista tai sitä suurempaa jokea (Liite 2). Suurin osa alueen joista on virtaamaltaan pieniä kangas- ja turvemaiden jokia, kuten Haapajoki, Piimäjoki ja Lepikonjoki sekä kalataloudellisesti ja vesiluonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävä Kuusoja.
