6.7.3 Uimarannat

Uimavesien hallinta perustuu uimavesidirektiivin (2006/7/EY) perusteella annettuun sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asetukseen (177/2008) yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta, joka tuli voimaan 1.4.2008. Asetuksen tarkoituksena on uimavesien laadun turvaaminen mm. hygieenisen tilan kannalta. Pieniä yleisiä uimarantoja koskeva asetus (354/2008) tuli voimaan 1.6.2008.  Yleisellä uimarannalla tarkoitetaan rantaa, jolla odotetaan käyvän huomattava määrä uimareita (asetuksen muutos 711/2014).  Asetuksessa määritellään uimakaudeksi 15.6. ja 31.8. välinen ajanjakso pääosassa Suomea. Yleisten uimarantojen laatuvaatimuksista ja –suosituksista sekä laadun seurannasta ja valvonnasta on uimavesiasetuksessa yksityiskohtaiset määräykset. Yleisten uimarantojen valvonta kuuluu kunnan terveydensuojeluviranomaiselle, joka raportoi tiedot aluehallintovirastoon. Se raportoi tiedot edelleen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle, joka vastaa puolestaan raportoinnista Euroopan komissiolle.

Yleisten uimarantojen laatua seurataan vähintään neljästi vuodessa otettavin näyttein. Niiden perusteella kunnan terveydensuojeluviranomainen arvioi ja luokittelee uimaveden laadun neljän viimeisimmän uimakauden tulosten perusteella. Vuoden 2018 luokituksessa uimavedet ovat Pohjois-Karjalassa olleet erinomaista laatua. Lisätietoja löytyy verkosta (www.valvira.fi > Ympäristöterveys >Terveydensuojelu > Uimavesi).

Uimarantojen riskinarviointia varten kaikille em. asetuksen soveltamisalaan kuuluville yleisille uimarannoille on laadittu uimavesiprofiili. Uimavesiprofiili sisältää mm. kuvauksen uimarannan uimaveden ja sen valuma-alueella olevien muiden pintavesien fysikaalisista, maantieteellisistä ja hydrologisista ominaisuuksista, sellaisten saastumisen syiden määrittämisestä ja arvioinnista, jotka voivat vaikuttaa uimaveden laatuun ja heikentää uimarien terveyttä, tietoja saastumisriskeistä, sinilevien sekä makrolevän ja/tai kasviplanktonin nopean lisääntymisen todennäköisyydestä, esiintymisestä tai lyhytkestoisesta saastumisesta, seurannasta ja yhteystiedot. Profiili tarkistetaan tietyin vuosivälein, jotka riippuvat uimaveden laadusta. Tarkistamisen yhteydessä tullaan hyödyntämään vesienhoitolain mukaisista vesien tilan arvioinneista ja seurannoista saatuja tietoja, jotka ovat keskeisiä uimavesidirektiivin kannalta.

Vuonna 2020 Pohjois-Karjalassa oli 22 uimavesidirektiivin mukaista uimarantaa kaikkiaan 12 vesimuodostumassa (taulukko 15, kuva 13 kappale 6.7.2). Ne sijaitsevat pääasiassa kaupunkien, taajamien tai lomakeskusten läheisyydessä olevissa vesistöissä. Muutamia uimarantoja on jäänyt pois yleisten uimarantojen luettelosta edellisen tarkastelun jälkeen. 

Taulukko 15. Uimavesidirektiivin (2006/7/EY) mukaiset uimarannat Pohjois-Karjalassa, 2020.

Vesimuodostuma

Uimaranta

Kunta

Valuma-alue

Tunnus

Pielinen

Hyvärilä

Nurmes

04.411

FI133541001

Pielinen

Satama

Nurmes

04.411

FI133541002

Pielinen

Timitranniemi

Lieksa

04.411

FI133422002

Pielinen, Rukavesi

Honkalahti

Joensuu

04.411

FI133045001

Lieksanjoki, alajuoksu

Uimalaitos

Lieksa

04.411

FI133422003

Pielisjoki

Louhioja

Joensuu

04.331

FI133045002

Pielisjoki

Ilosaari

Joensuu

04.331

FI133197002

Pyhäselkä

Linnunlahti

Joensuu

04.321

FI133197003

Pyhäselkä

Aavaranta

Joensuu

04.321

FI133197004

Pyhäselkä

Vehkalahti

Joensuu

04.321

FI133197006

Pyhäselkä

Honkaniemi

Joensuu

04.321

FI133167001

Pyhäselkä

Reijola

Joensuu

04.321

FI133632001

Pyhäselkä

Niittylahti

Joensuu

04.321

FI133167007

Aittolampi

Aittolampi

Kontiolahti

04.331

FI133276004

Onkilampi

Onkilampi

Kontiolahti

04.331

FI133276002

Valkealampi

Valkealampi

Kontiolahti

04.332

FI133276003

Höytiäinen

Vierevänniemi

Kontiolahti

04.821

FI133276001

Höytiäinen

Satama

Kontiolahti

04.821

FI133276005

Kuorinka

Kuoringa uimaranta

Liperi

04.317

FI133426001

Särkiselkä

Särkiselänjärvi

Outokumpu

04.726

FI133309002

Puruvesi

Ruokkeen lomakylä

Kitee

04.181

FI133248004

Kermajärvi

Kermanranta

Heinävesi

04.274

FI131090001