-
- 1 Johdanto
- 2 Alueen kuvaus
- 3 Toimintaympäristön muutokset
-
4 Vesienhoidon toteuttamista tukevat ohjelmat ja suunnitelmat
- 4.1 Kansalliset ohjelmat ja hankkeet
-
4.2 Maakunnalliset ja alueelliset suunnitelmat, ohjelmat ja hankkeet
- 4.2.1 Maakunnalliset ja alueelliset suunnitelmat ja ohjelmat
- 4.2.2 Vesihuoltosuunnitelmat
- 4.2.3 Vedenottamoiden suoja-alueet
- 4.2.4 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat
- 4.2.5 Tulvariskien arviointi ja hallinta
- 4.2.6 Säännöstelyjen kehittäminen
- 4.2.7 Maankäytön suunnittelu
- 4.2.8 Muut ohjelmat ja suunnitelmat
- 5 Selostus vuorovaikutuksesta
-
-
6 Tarkasteltavat pintavedet
- 6.1 Pintavesien tyypittely
- 6.2 Yleiskuvaus Pohjois-Karjalan vesistöistä
- 6.3 Pintavesien seuranta
- 6.4 Pintavesien tila Pohjois-Karjalassa
- 6.5 Vesistöjen kuormitus ja muu tilaan vaikuttava toiminta
- 6.6 Keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut vesistöt
- 6.7 Erityiset alueet pintavesissä
- 6.8 Vesien tilaan vaikuttavat uudet merkittävät hankkeet
-
7 Pintavesien tilan parantamistarpeet
- 7.1 Merkittävien tilaa heikentävien tekijöiden tunnistaminen
- 7.2 Pintavesien tilatavoitteet ja arvio toteutumasta vesienhoitokaudella 2016-2021
- 7.3 Kuormituksen vähentämistarpeet osa-alueittain
- 7.4 Tarpeet vaikuttaa hydrologis-morfologisiin muutostekijöihin vesistöissä
- 7.5 Kuulemisessa saatu palaute pintavesien tilan parantamistarpeista
- 8 Pintavesien hoidon toimenpiteet ja kustannukset
- 9 Ehdotus toimenpidevaihtoehdoksi ja arvio ympäristötavoitteiden saavuttamisesta
-
6 Tarkasteltavat pintavedet
-
- 10 Tarkasteltavat pohjavedet
- 11 Pohjavesien seuranta, riskinarviointi ja tilan luokittelu
- 12 Pohjavesien hoidon toimenpiteet
- 13 Ehdotus pohjavesien toimenpide-vaihtoehdoksi
-
- 14 Yhteenveto vesienhoidon toimen-piteistä, kustannuksista ja vaikutuksista suunnittelukaudella 2022-2027
- 15 Toimenpideohjelman ympäristövaikutukset
6.7.3 Uimarannat
Uimavesien hallinta perustuu uimavesidirektiivin (2006/7/EY) perusteella annettuun sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asetukseen (177/2008) yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta, joka tuli voimaan 1.4.2008. Asetuksen tarkoituksena on uimavesien laadun turvaaminen mm. hygieenisen tilan kannalta. Pieniä yleisiä uimarantoja koskeva asetus (354/2008) tuli voimaan 1.6.2008. Yleisellä uimarannalla tarkoitetaan rantaa, jolla odotetaan käyvän huomattava määrä uimareita (asetuksen muutos 711/2014). Asetuksessa määritellään uimakaudeksi 15.6. ja 31.8. välinen ajanjakso pääosassa Suomea. Yleisten uimarantojen laatuvaatimuksista ja –suosituksista sekä laadun seurannasta ja valvonnasta on uimavesiasetuksessa yksityiskohtaiset määräykset. Yleisten uimarantojen valvonta kuuluu kunnan terveydensuojeluviranomaiselle, joka raportoi tiedot aluehallintovirastoon. Se raportoi tiedot edelleen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle, joka vastaa puolestaan raportoinnista Euroopan komissiolle.
Yleisten uimarantojen laatua seurataan vähintään neljästi vuodessa otettavin näyttein. Niiden perusteella kunnan terveydensuojeluviranomainen arvioi ja luokittelee uimaveden laadun neljän viimeisimmän uimakauden tulosten perusteella. Vuoden 2018 luokituksessa uimavedet ovat Pohjois-Karjalassa olleet erinomaista laatua. Lisätietoja löytyy verkosta (www.valvira.fi > Ympäristöterveys >Terveydensuojelu > Uimavesi).
Uimarantojen riskinarviointia varten kaikille em. asetuksen soveltamisalaan kuuluville yleisille uimarannoille on laadittu uimavesiprofiili. Uimavesiprofiili sisältää mm. kuvauksen uimarannan uimaveden ja sen valuma-alueella olevien muiden pintavesien fysikaalisista, maantieteellisistä ja hydrologisista ominaisuuksista, sellaisten saastumisen syiden määrittämisestä ja arvioinnista, jotka voivat vaikuttaa uimaveden laatuun ja heikentää uimarien terveyttä, tietoja saastumisriskeistä, sinilevien sekä makrolevän ja/tai kasviplanktonin nopean lisääntymisen todennäköisyydestä, esiintymisestä tai lyhytkestoisesta saastumisesta, seurannasta ja yhteystiedot. Profiili tarkistetaan tietyin vuosivälein, jotka riippuvat uimaveden laadusta. Tarkistamisen yhteydessä tullaan hyödyntämään vesienhoitolain mukaisista vesien tilan arvioinneista ja seurannoista saatuja tietoja, jotka ovat keskeisiä uimavesidirektiivin kannalta.
Vuonna 2020 Pohjois-Karjalassa oli 22 uimavesidirektiivin mukaista uimarantaa kaikkiaan 12 vesimuodostumassa (taulukko 15, kuva 13 kappale 6.7.2). Ne sijaitsevat pääasiassa kaupunkien, taajamien tai lomakeskusten läheisyydessä olevissa vesistöissä. Muutamia uimarantoja on jäänyt pois yleisten uimarantojen luettelosta edellisen tarkastelun jälkeen.
Taulukko 15. Uimavesidirektiivin (2006/7/EY) mukaiset uimarannat Pohjois-Karjalassa, 2020.
Vesimuodostuma |
Uimaranta |
Kunta |
Valuma-alue |
Tunnus |
Pielinen |
Hyvärilä |
Nurmes |
04.411 |
FI133541001 |
Pielinen |
Satama |
Nurmes |
04.411 |
FI133541002 |
Pielinen |
Timitranniemi |
Lieksa |
04.411 |
FI133422002 |
Pielinen, Rukavesi |
Honkalahti |
Joensuu |
04.411 |
FI133045001 |
Lieksanjoki, alajuoksu |
Uimalaitos |
Lieksa |
04.411 |
FI133422003 |
Pielisjoki |
Louhioja |
Joensuu |
04.331 |
FI133045002 |
Pielisjoki |
Ilosaari |
Joensuu |
04.331 |
FI133197002 |
Pyhäselkä |
Linnunlahti |
Joensuu |
04.321 |
FI133197003 |
Pyhäselkä |
Aavaranta |
Joensuu |
04.321 |
FI133197004 |
Pyhäselkä |
Vehkalahti |
Joensuu |
04.321 |
FI133197006 |
Pyhäselkä |
Honkaniemi |
Joensuu |
04.321 |
FI133167001 |
Pyhäselkä |
Reijola |
Joensuu |
04.321 |
FI133632001 |
Pyhäselkä |
Niittylahti |
Joensuu |
04.321 |
FI133167007 |
Aittolampi |
Aittolampi |
Kontiolahti |
04.331 |
FI133276004 |
Onkilampi |
Onkilampi |
Kontiolahti |
04.331 |
FI133276002 |
Valkealampi |
Valkealampi |
Kontiolahti |
04.332 |
FI133276003 |
Höytiäinen |
Vierevänniemi |
Kontiolahti |
04.821 |
FI133276001 |
Höytiäinen |
Satama |
Kontiolahti |
04.821 |
FI133276005 |
Kuorinka |
Kuoringa uimaranta |
Liperi |
04.317 |
FI133426001 |
Särkiselkä |
Särkiselänjärvi |
Outokumpu |
04.726 |
FI133309002 |
Puruvesi |
Ruokkeen lomakylä |
Kitee |
04.181 |
FI133248004 |
Kermajärvi |
Kermanranta |
Heinävesi |
04.274 |
FI131090001 |