15.2.3 Yhteiskunnalliset vaikutukset

Vesienhoidon toimenpiteillä on pintavesien eri käyttömuodoille kohdistuvien vaikutusten lisäksi laajempiakin vaikutuksia. Pohjois-Karjalan toimenpideohjelman yhteiskunnalliset vaikutukset on arvioitu seuraaviksi:

Viihtyvyys

Vesienhoidon toimenpiteiden kautta alueen asukkaiden viihtyvyys lisääntyy, kun pinta- ja pohjavesien tila paranee, rehevöitymishaitat vähenevät sekä virkistyskäyttö- ja kalastusmahdollisuudet lisääntyvät.

Terveys

Pintavesien toimenpiteiden vaikutukset alueen asukkaiden terveyteen arvioidaan kokonaisuutena melko vähäisiksi molemmissa vaihtoehdoissa. Vesien tilan paranemisella voi olla pieni positiivinen vaikutus myös terveyteen. Pohjavesien toimenpiteet vaikuttavat positiivisesti alueen asukkaiden terveyteen, kun muun muassa talousveden laatu turvataan taikka paranee.

Kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet

Osallistava vesienhoidon suunnittelu velvoittaa ottamaan kansalaisnäkökulman huomioon ja tiedottamaan. 

Elinkeinot ja toimeentulo

Toimenpideohjelman perustoimenpiteiden kustannukset kohdistuvat erityisesti haja-asutusalueiden kiinteistöjen omistajiin ja täydentävät toimenpiteet maa- ja metsätalouden harjoittajiin. Perustoimenpiteet toteutuvat kaikissa vaihtoehdoissa. Ne voivat osin tai hetkellisesti heikentää alueen asukkaiden taloudellista asemaa. Joillakin alueilla vesienhoidon tavoitteet voivat rajoittaa mahdollisuuksia harjoittaa toimintoja. Vaihtoehdossa H1 vaikutukset toiminnanharjoittajiin voivat olla merkittävät ja heikentää joissain tapauksissa esimerkiksi ympäristö- tai vesiluvan myöntämisen edellytysten tai lupaehtojen kiristymisen, investointivelvoitteiden taikka toiminnan rajoitteiden vuoksi elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Erilaiset tuki- tai rahoitusjärjestelmät voivat kuitenkin vähentää vaikutusta.

Pohjavesien toimenpiteiden kustannukset kohdistuvat erityisesti alueen elinkeinoelämään. Ohjelman mukaiset toimenpiteet vaihtoehdossa H1 edellyttävät elinkeinoelämältä merkittävää panostusta. Hyvässä tilassa oleva pohjavesi luo myös toimeentulomahdollisuuksia, esimerkiksi yritystoiminnan kautta. Vaikutus sekä negatiiviseen että positiiviseen suuntaan. Perustoimenpiteet, mm. velvoitteet ja rajoitteet pohjavesialueella toimittaessa voivat osin heikentää alueen asukkaiden taloudellista asemaa, mutta erilaiset tukijärjestelmät vähentävät kustannusten kohtuutonta kohdistumista.

Työllisyys

Vesienhoidon toimenpiteet lisäävät alueen työllisyyttä molemmissa vaihtoehdoissa. Hyvä pinta- ja pohjavesien tila on aluekehityksen ja elinvoiman voimavara. Haja-asutuksen jätevesien käsittelyjärjestelmien rakentaminen ja kunnon ylläpito, maatalouden, metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelutoimet sekä vesistöjen ja valuma-alueiden kunnostushankkeet, kuten virtavesien kunnostus, vesikasvien niitto ja hoitokalastus, työllistävät alan suunnittelijoita ja toimijoita. Myös pohjavesiselvityksiin ja kunnostuksiin liittyvät toimet työllistävät alan toimijoita. Eri hoitotoimien tarve lisää myös alan tuotekehittelyä niin menetelmien kuin välineidenkin osalta. Vesien tilatavoitteet voivat joillakin alueilla rajoittaa mahdollisuuksia elinkeinotoimintaan, millä voi olla vaikutusta myös työllisyyteen.

Yhdyskuntarakenne ja rakennettu ympäristö

Vesienhoidon toimenpiteillä arvioidaan olevan melko vähän vaikutusta yhdyskuntarakenteeseen tai rakennettuun ympäristöön. Vesien tilan paraneminen kuormituksen vähenemisen ja kunnostusten seurauksena voi lisätä erityisesti rantakiinteistöjen arvoa. Pilaantuneiden kohteiden kunnostukset muodostavat merkittävän kustannuksen mutta lisäävät kiinteistöjen arvoa ja käyttömahdollisuuksia. Pohjavesien toimenpiteillä voi olla kohtalaisia vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen tai rakennettuun ympäristöön, esimerkiksi pohjavesialueelle rakentaminen tai sen estyminen voi vaikuttaa paikallisesti (H0). Lisäkustannuksia kunnille ja vesihuoltolaitoksille aiheutuu pohjavesialueilla sijoittuvissa taajamissa viemäriverkostojen kunnon tarkistamisesta ja mahdollisesta uusimisesta.

Luonnon monimuotoisuus

Vesien tilan parantamiseen tähtäävät toimenpiteet ovat pääsääntöisesti positiivisia (ks. edellä 15.2.2). Ne lisäävät luonnon monimuotoisuutta eliöstön ja myös osin kasvillisuuden kannalta. Mm. kalalajisto monipuolistuu, ja kalojen elinolosuhteiden parantaminen sekä vaellusmahdollisuuksien lisääminen vaikuttavat saman suuntaan. Myös suojavyöhykkeet ja kosteikot lisäävät osaltaan monimuotoisuutta. Erityisalueiksi nimettyjen Natura-kohteiden kunnostustoimilla turvataan ja parannetaan kohteiden suojeluarvoja etenkin lintuvesissä.

Maisema ja kulttuuriperintö

Vesienhoidon toimenpiteistä ainakin pysyvät suojavyöhykkeet ja kosteikot vaikuttavat alueen maisemaan ja voivat paikoin sulkea avointa rantamaisemaa. Rantapeltojen käyttötarkoituksen muutos voisi aiheuttaa merkittäviä muutoksia maisemassa. Vaikutusten arvioidaan olevan vähäisiä, ja maisemallisesti herkimmillä alueilla voidaan hyödyntää avoimen maiseman säilyttämiseen soveltuvia ratkaisuja. Toisaalta kosteikoilla ja esimerkiksi rantojen umpeenkasvua ehkäisevillä toimilla voi olla myös maisemaa parantava ja elävöittävä vaikutus. Perattujen tai muutoin rakenteellisesti muutettujen virtavesiuomien ennallistamisella arvioidaan olevan paikallisesti positiivinen vaikutus maisemakuvaan. Pohjavesien toimenpiteistä ainakin maa-ainesten ottoalueiden kunnostaminen vaikuttavat maisemaan positiivisesti. Vaikutukset ovat paikoin merkittäviä.

Vesienhoitoon liittyvillä erilaisilla alueilla (vesi-, kosteikko-, suo-, ranta- ja maa-alueet) tehtävät vesienhoidon toimenpiteet voivat vaikuttaa kulttuuriperintöön negatiivisesti jos sitä ei riittävästi huomioida suunnittelussa ja toteutuksessa. Haitallisia vaikutuksia kulttuuriperintöön voi muodostua, jos esim. uomien ennallistaminen kohdistuu kalojen nousuesteinä toimiviin vanhoihin myllyrakenteisiin. Tämä voisi koskea erityisesti pienehköjä virtavesiä, joihin toimenpiteitä on suunniteltu kolmannella hoitokaudella. Suunnittelu voidaan kuitenkin tehdä siten, että vanhat rakenteet säilyvät ja kalatiet tai muut rakenteet toteutetaan kulttuuriympäristöön soveltuvalla tavalla. Negatiivisia vaikutuksia voisi syntyä myös, mikäli esimerkiksi perinteisiä rantalaitumia (perinnebiotooppeja) vaihtoehdossa H1 metsitettäisiin tilaltaan heikentyneiden vesistöjen valuma-alueilla. 

Luonnonvarojen hyödyntäminen

Vesienhoidon toimenpiteet vaikuttavat mahdollisesti jonkin verran mm. vesiensuojelun kautta maa- ja metsätalouteen sekä turvetuotantoon ja kaivannaisteollisuuteen. Vesien tilatavoite ohjaa osaltaan toiminnan sijoittumista ja lupakäytäntöä. Myös pohjavesien toimenpiteillä voi olla vaikutusta luonnonvarojen hyödyntämiseen, mm. peltoviljelyyn ja maa-ainesten ottoon. Vaikutukset vesivoiman tuotantoon on kuvattu edellä.

Toimenpiteiden seurauksena pohjavesien laatu ja määrä pysyvät hyvässä tilassa, vaihtoehdossa H1 tilan arvioidaan paranevan riskialueilla. Vesihuoltolaitosten toimintavarmuus paranee. Runsaat ja hyvälaatuiset vesivarat mahdollistavat monenlaisen elinkeinotoiminnan kehittämisen ja toimivat kilpailuetuna alueen elinkeinotoiminnalle. Pintavesien tilan koheneminen edistää rehevöityneiden vesistöjen hyödyntämismahdollisuuksia virkistykseen. Myös kalatalouden kehittämismahdollisuudet paranevat mm. kalastusmatkailun ja virkistyskalastuksen osalta. Luonnonvarojen kestävän käytön kannalta toimenpiteet ovat hyödyllisiä ja ne parantavat alueen kilpailukykyä ja työllisyyttä. Vesienhoitotyön tavoitteena on tukea osaltaan luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä.

Vaikutukset ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen

Vuoksen vesienhoitoalueella ei ole merkittäviä tulvariskialueita, ja muilla tulvariskialueilla ei ole ristiriitoja vesienhoidon tavoitteiden kanssa. Suurimman osan toimenpiteistä arvioidaan olevan ilmastonmuutoksen kannalta neutraaleja, kuitenkin ilmastokestäviä. Osa hillitsee ilmastonmuutoksen vaikutusta ja edistää sopeutumista muuttuviin oloihin. Esimerkiksi kosteikkojen, pintavalutuskenttien ja tulvaniittyjen avulla voidaan vähentää tulvariskiä. Myös säännöstelykäytäntöä kehittämällä voidaan pienentää ilmastonmuutoksen haitallisten vaikutusten riskiä. Pielisen juoksutuskäytännön muutoksella voitaisiin jonkin verran vaikuttaa haitallisiin vedenkorkeuksiin tulva- ja kuivuustilanteissa.

Maataloudessa kasvipeitteisyyttä lisäävät toimet, etenkin turvemaiden nurmiviljelyä kehittämällä voidaan lisätä maaperän hiilivarastoa. Positiivinen vaikutus on erityisesti sellaisilla toimenpiteillä, jotka lisäävät tai ylläpitävät eloperäisen aineksen määrää maassa, kuten aluskasvien käyttö ja monipuolinen viljelykierto. Metsätaloudessa uudistushakkuiden suojakaistat ja jatkuvan kasvatuksen periaatteiden mukainen metsänhoito turvemailla vaikuttavat samaan suuntaan. Kunnostustoimenpitein voidaan jonkin verran vaikuttaa myös kasvihuonekaasujen muodostumiseen järvissä, kun hillitään umpeenkasvua ja hapettomien olosuhteiden muodostumista rehevöityneissä järvissä. Toisaalta umpeenkasvavat rehevät vesistöt voivat toimia hiilinieluina.