4.2.1 Maakunnalliset ja alueelliset suunnitelmat ja ohjelmat
Pohjois-Karjalan strategia 2040 – maakuntasuunnitelma (www.pohjois-karjala.fi) on pitkän aikavälin strateginen suunnitelma, jossa osoitetaan maakunnan pitkän aikavälin tavoiteltu kehitys. Strategia on hyväksytty vuonna 2020. Pohjois-Karjalan väestöön ja hyvinvointiin, kestävään aluerakenteeseen ja saavutettavuuteen sekä tulevaisuuden elinvoimaan liittyvien kysymysten ohella ilmastokestävyys, vastuullisuus ja puhtaat ratkaisut samoin kuin koronakriisistä toipuminen ovat olleet valmistelussa keskeisessä roolissa. Maakuntasuunnitelma ja siihen perustuvat maakuntaohjelma ja maakuntakaava muodostavat maakunnan keskeiset kehittämisasiakirjat.
Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma, POKAT 2021 (www.pohjois-karjala.fi/pokat2021) on luonut suuntaviivat maakunnan kehittämiseksi vuosina 2018-2021. Sen uudistaminen vuosille 2022-2025 (POKAT 2025) on käynnissä, ja ohjelma hyväksytään joulukuussa 2021 (http://www.pohjois-karjala.fi/pokat2025). POKAT 2025 maakuntaohjelma perustuu maakuntasuunnitelmaan ja sen strategiaan. Lähtökohtana on kansalaisten hyvän elämän ja yritysten menestyksen edellytysten parantaminen luonnon kanssa sopusoinnussa. Visiona on “Kestävästi kasvaen älykkäästi sopeutuen”, eli älykäs erikoistuminen, ilmastoviisaus ja elinikäinen osallisuus. Ohjelman toimenpiteillä tavoitellaan elinvoimaa, työtä ja hyvinvointia kestävällä tavalla. Maakuntaohjelmalla ohjataan maakuntaan osoitettujen EU-varojen ja muiden resurssien käyttöä.
Maakuntaohjelmaluonnoksessa (POKAT 2025) kehittämisteemat ovat 1) Kasvava elinvoima ja alueen vahvuudet, 2) Osaava elo – koulutus ja osaaminen, 3) Hyvä olo – hyvinvoivat, terveet ja osalliset asukkaat, 4) Ilmastokestävyys ja luonnon lumo sekä 5) Saavutettavuus – toimiva liikennejärjestelmä. Läpikäyvinä elementteinä ovat digitaalisuus, kansainvälisyys ja kestävä kehitys.
Kasvava elinvoima ja alueen vahvuudet -kehittämisteemassa yhtenä kärkialana, pilarina, ovat “Puhtaat ratkaisut ja vihreä siirtymä”. Painopisteitä ovat mm. uudet biopohjaiset, korkean jalostusarvon tuotteet, vihreän energian monitieteiset ratkaisut sekä luonnonresurssit ja niihin liittyvä arvonluonti. Avaintoimialoja ovat metsäosaaminen, kaivannaisala, teknologiateollisuus (“digivihreys”), maatalous ja elintarvikeala sekä matkailu- ja luovat alat.
Ilmastokestävyys ja luonnon lumo -kehittämisteemassa keskeisinä ovat ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen sekä luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen. Tavoitteena on kehittää aktiivisin toimin Pohjois-Karjalan luontopääomaa. Luonnon erityispiirteitä ovat vesistöjen suuri määrä, erämaisuus, rikkaat luonnonantimet ja lähiluonto. Tärkeässä roolissa ovat luontoa huomioiva maankäytön suunnittelu ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Vesienhoitoon liittyvänä kehittämistavoitteena luonnon lumo –teemassa on “Virtaavat veet - Vesistöjen ja valuma-alueiden hoito”. Toimien toteutuksessa viitataan Vuoksen vesienhoitosuunnitelmaan ja Pohjois-Karjalan vesienhoidon toimenpideohjelmaan vuosille 2022-2027 sekä Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelmaan 2020-2027.
Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 on nimeltään ”Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta” (https://maakaista.fi/tiedostot/P-Kn_Maaseutusuunnitelma_2014-2020.pdf). Kehittämisen painopisteet Pohjois-Karjalassa ovat olleet 1) luonnonvarojen kestävä ja älykäs hyödyntäminen, 2) kilpailukykyiset ja uusiutuvat maaseutuyritykset ja maatilat, 3) yhteisöllisyyden vahvistaminen, yhteistyön syventäminen ja sosiaalisen osallisuuden lisääminen, 3) osaamisen vahvistaminen ja uusiutumisen edistäminen ja 4) asuin-, työ ja vapaa-ajan ympäristöjen ylläpitäminen ja kehittäminen.
Alueellisella suunnitelmalla toteutetaan valtakunnallista Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa vuosille 2014-2020. Maaseudun kehittämisen tavoitteena EU:ssa on maatalouden kilpailukyky, luon-nonvarojen kestävä käyttö ja maaseutualueiden tasapainoinen alueellinen kehitys. EU:n maaseuturahaston kautta tuettavat toimet sisältyvät kuuteen prioriteettiin, ja yhteisinä läpileikkaavina teemoina ovat innovaatiot, ilmaston muutos ja ympäristö. Yhtenä prioriteettina on maa- ja metsätalouteen liittyvien ekosysteemien ennallistaminen, säilyttäminen ja parantaminen. Tähän liittyviä kehittämiskohteita Pohjois-Karjalassa ovat mm. vesien ja maaperän hoidon edistäminen sekä vesipuitedirektiivin tavoitteisiin vastaaminen. Prioriteetteja toteutetaan 17 valittavalla toimenpiteellä, joita ovat mm. ympäristökorvaus-järjestelmän mukaiset toimet, ympäristöinvestoinnit, neuvonta ja koulutus sekä yhteistyöhankkeet. CAP27-uudistuksen ja ohjelmakauden 2021-2027 valmistelun viivästyttyä nykyisen maaseutuohjelman toimenpiteitä jatketaan vielä siirtymäkauden 2021-2022 ajan, ja uusi ohjelmakausi käynnistyy vuoden 2023 alusta.
Pohjois-Karjalan alueellisen maaseutusuunnitelman valmistelu vuosille 2021-2027 on kytkeytynyt kiinteästi käynnissä olevaan CAP27-uudistukseen. Esitys maakunnan kehittämissuunnitelmaksi on toimitettu maa- ja metsätalousministeriöön kesäkuussa 2021 (Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma 2021-2027). Strategiset painopisteet suunnitelmassa ovat 1) Aktiivinen maatalous ja ruoan tuotanto, 2) Ratkaisuja ympäristö- ja ilmastohaasteisiin sekä 3) Uudistuva ja monimuotoinen maaseutu. Digitaalisen siirtymän edistäminen, uudet innovaatiot, tutkimus ja teknologia sekä uusimman tiedon hankkiminen ja osaamisen kehittäminen ovat kaikkia strategisia painopisteitä tukevia monialaisia tavoitteita. Painopisteisiin asetettujen tavoitteiden ja vaikuttavuuden saavuttamiseksi on koottu joukko toimenpiteitä ja työkaluja toimeenpanoa varten. Ympäristö ja ilmasto –teemassa tavoitteet liittyvät vesistöjen tilan säilyttämiseen ja parantamiseen, hiilineutraaliuden edistämiseen, luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen sekä vastuulliseen ja kannattavaan liiketoimintaan ja kestävään asumiseen. Toimeenpano rahoitetaan Manner-Suomen CAP27 –suunnitelman varoin sekä muista rahoitusohjelmista. Vesienhoidon näkökulmasta suunnitelmalla on vahva liittymäpinta Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan ja Pohjois-Karjalan toimenpideohjelmaan 2022-2027 sekä Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelmaan.
Pohjois-Karjalan alueellinen metsäohjelma (AMO) 2021-2025 valmistui vuonna 2020 (https://www.metsakeskus.fi/fi/metsan-kaytto-ja-omistus/alueelliset-metsaohjelmat/tietoa-alueellisista-metsaohjelmista). Metsäohjelmien tavoitteet nousevat maakunnan omista kehittämistarpeista ja kansallisen metsästrategian tavoitteista. Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ovat korostaneet tarvetta vahvistaa kestävyyden kokonaisvaltaista turvaamista ja taloudellisen, ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden näkökulmien yhteensovittamista metsäalalla ja metsäohjelmissa. Ohjelman valmistelutyössä näkökulmaa on laajennettu metsätalouskäytöstä myös metsien muuhun hyödyntämiseen sekä ympäristön ja monimuotoisuuden turvaamiseen.
Metsäohjelman kautta toimeenpannaan vuonna 2019 vahvistettua kansallista metsästrategiaa 2025 (https://mmm.fi/metsat/strategiat-ja-ohjelmat/kansallinen-metsastrategia/asiakirjat-ja-raportit). Ohjelmat edistävät metsien monipuolista ja kestävää käyttöä. Tavoitteena on tuoda maakuntiin lisää työtä ja hyvinvointia, turvata metsäluonnon monimuotoisuutta sekä antaa eväitä ilmastonmuutokseen varautumiseen. Ohjelmat on valmisteltu maakunnallisten metsäneuvostojen ohjauksessa ja laajassa yhteistyössä metsäalaa edustavien ja muiden metsien hyödyntämisestä kiinnostuneiden tahojen kanssa.
Pohjois-Karjalan metsäohjelmassa esitettyjä vesienhoitoon liittyviä tavoitteita ovat mm.
- Metsänkäsittelyssä otetaan huomioon ilmastonmuutoksen hillintä, siihen sopeutuminen sekä vesiensuojelu ja luonnon monimuotoisuus.
- Vesiensuojelussa toimijoiden osaaminen paranee
- Metsä- ja luontotietoa hyödynnetään metsätalouden, monimuotoisuuden, ilmastokestävyyden, luonnontuotealan ja matkailun kehittämisessä
Toimenpiteet sisältävät vesienhoidon toimenpideohjelmassa esitettyjä toimia, mm. eroosiohaittojen torjuntaa, tehostettua vesiensuojelun suunnittelua sekä koulutusta ja neuvontaa. Metsäkeskus seuraa metsäohjelman toteutumista ja julkaisee vuosittain seurantatietoja.
Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelma 2020-2027 julkaistiin helmikuussa 2020 viiden ELY-keskuksen yhteistyönä (https://www.ely-keskus.fi/web/jarvi-suomen-ilmasto-ohjelma). Ohjelma tukee Järvi-Suomen ELY-keskusten maaseudun kehittämisen painopisteiden valintaa ohjelmakaudella 2021-2027. Valmistelussa olivat mukana Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Keski-Suomen, Kaakkois-Suomen ja Etelä-Savon ELY-keskukset. Ohjelman tavoitteet ovat:
- Järvi-Suomen vesistöjen tila säilyy vähintään hyvänä tai paranee vähintään hyvälle tasolle
- Järvi-Suomesta tulee hiilineutraali
- Järvi-Suomen luonnon monimuotoisuus säilyy tai lisääntyy
- Vastuullinen ja kannattava liiketoiminta sekä kestävä asuminen lisääntyvät
Kuhunkin tavoitteeseen liittyy useita toimenpiteitä, joita on yhteensä 32. Vesistöjen tilan parantamista edistäviä toimia ovat mm. maan kasvukunnon parantaminen, peltojen vesitalouden hallinnan parantaminen, valumien estäminen, lannankäsittelyn kehittäminen, ympäristötoimien kohdentamisen parantaminen ja vesistöjen kunnostus.
Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2030 esittelee maakunnalle tärkeitä tavoitteita ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen (https://www.pohjois-karjala.fi/ilmasto-ja-energiaohjelma). Tavoitteissa yhdistyvät elinkeinotoiminnan, hyvinvoinnin ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Ohjelma toteuttaa alueellisesti EU:n ja Suomen ilmasto- ja energiatavoitteita. Pohjois-Karjala on HINKU-maakunta, ja kasvihuonekaasupäästöjä on sitouduttu vähentämään 80 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Ohjelman toimenpiteillä voidaan edistää myös vesienhoidon tavoitteita.
Pohjois-Karjalan ELY-keskus on laatinut vuonna 2013 alueellisen kalataloudellisen toimenpideohjelman, jossa on otettu huomioon kansallisen kalatiestrategian edellyttämät alueelliset toimenpiteet, Alueellisen virtavesien kunnostussuunnitelman (2011–2015) sekä vesienhoidon toimenpideohjelman (2010-2015) edellyttämät kalatalousviranomaisen toimenpiteet. Toimenpideohjelma liittyy kalatiestrategian toimeenpanoon, ja sen tavoitteena on mm. edistää vaelluskalojen potentiaalisten lisääntymisalueiden käyttöönottoa rakennetuissa joissa kalateiden avulla sekä ohjata kalakantojen hoidon keinovalikoiman painopistettä istutuksista luontaisen lisääntymiskierron varmistamiseen. Ohjelma sisältää kansalliseen kalatiestrategiaan kirjatut lohikalojen luonnonkierron palauttamisen kärkikohteet eli Pielisjoen (ml. Ala-Koitajoki) ja Lieksanjoen. Ohjelmaa voidaan myöhemmin täydentää muilla merkittävillä lohikalakantojen elvyttämistavoitteisiin liittyvillä virtavesikohteilla.
