8.2.6 Turvetuotanto

Turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus on tullut pinta-alasta riippumatta luvanvaraiseksi 1.9.2014 lähtien ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014) uudistamisen yhteydessä, kun luvanvaraisuuden kokoraja (10 ha) poistettiin. Ympäristönsuojelulaki edellyttää luvanvaraisilta toiminnoilta parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltamista. Sarkaojarakenteet, lietteenpidättimet, laskeutusaltaat ja virtaamansäätörakenteet kuuluvat yleensä kaikkien turvetuotantoalueiden perusvesienkäsittelyyn. Tämän lisäksi tuotantoalueelta johdettavien vesien puhdistuksessa käytetään esimerkiksi pintavalutusta, kosteikkokäsittelyä tai kemiallista käsittelyä. Uusilla tuotantoalueilla vesienkäsittelyn edellytetään olevan vähintään pintavalutuksen tehoista, ympärivuotisesti toteutettuna.

Ympäristönsuojelulain 13 §:n mukaan turvetuotannon sijoittamisesta ei saa aiheutua valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittävän luonnonarvon turmeltumista. Pykälää ei sovelleta, jos säädöksessä tarkoitetut luonnonarvot on otettu huomioon lainvoimaisessa maakuntakaavassa tai lainvoimaisessa, oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa ja toiminta sijoittuu mainitussa kaavassa sille varatulle alueelle. Turvetuotanto voidaan sijoittaa suolle, jonka luonnontila on ojituksen vuoksi merkittävästi muuttunut. Luonnontilan merkittävä muutos on määritelty ympäristönsuojeluasetuksessa 713/2014.

Pohjois-Karjalassa on vielä tuotannossa joitakin vanhoja, melko suuria turpeennostoalueita, kuten Valkeasuo ja Tuohtaansuo. Tuotanto on päättynyt mm. Linnunsuolla, Mäkelänsuolla, Kyyrönsuolla, Iiksensuolla ja Puohtiinsuolla. Kaikilla tuotannossa olevilla soilla on ympäristölupa. Luvissa on mm. turvetuotantoalueen vesienkäsittelyä ja johtamista sekä vesiensuojelurakenteita ja niiden kunnossapitoa koskevia määräyksiä, sekä myös kuivatusvesien puhdistustehovaatimuksia tai lähtevän veden pitoisuusraja-arvoja kiintoaineelle, fosforille ja typelle (taulukko 28). Vanhoja tuotantolohkoja sekä turvetuotantoalueita arvioidaan poistuvan tuotannosta vuoteen 2027 mennessä useita satoja hehtaareja. Luvissa velvoitetaan huolehtimaan asianmukaisesta vesienkäsittelystä myös tuotannosta poistuneilla alueilla jälkihoidon ajan (ns. jälkihoitovelvoitteet).

Toteutuma vesienhoitokaudella 2016-2021

Vesienkäsittelyn tehostamistoimet ovat turvetuotannossa toteutuneet hyvin. Vuonna 2018 Pohjois-Karjalan noin 3400 hehtaarin tuotantoalasta 99 %:lla vesien käsittely perustui pintavalutukseen tai kosteikkokäsittelyyn, kun osuus vuonna 2008 oli 40 %.  Edellisellä kaudella vireillä olleita uusia tuotantoaloja ei ole valmisteltu tai otettu käyttöön siinä laajuudessa kuin aiemmin arvioitiin, ja tuotantoala on pienentynyt merkittävästi. Turvetuotannon energiakäytön väheneminen on nopeuttanut tuotannon päättymistä useilla soilla. Valtaosa Pohjois-Karjalan tuotantoalueista on edelleen Neova Oy:n (aik. Vapo Oy) hallinnassa. Ilomantsissa suunnitteilla olleet yhtiön laajahkot hankkeet eivät ole toteutuneet. Kuopion Energia Oy on aloittanut tuotannon muutamilla pienehköillä alueilla Juuassa Juojärven reitillä Vaikkojoen valuma-alueella.

Ehdotukset toimenpiteiksi hoitokaudelle 2022-2027

Lähes kaikki turvetuotannon vesiensuojelussa käytetyt toimenpiteet lukeutuvat muihin perustoimenpiteisiin, koska turvetuotanto on luvanvaraista toimintaa ja vesiensuojelurakenteet määritellään ympäristöluvissa. Täydentäviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi kemiallisen käsittelyyn liittyvät tehostamistoimet, pienkemikalointi, kesäaikaisen pintavalutuskentän muuttaminen ympärivuotiseksi ja pohjavesialueilla tehtävät toimet.

Pohjois-Karjalan toimenpideohjelmassa kaudelle 2022-2027 esitetyt toimet kustannuksineen on koottu taulukkoon 29. Uutta tuotantoalaa on vajaat 100 ha. Toimenpiteet perustuvat luvissa määriteltyihin vesiensuojelurakenteisiin. Vuosikustannukset ovat noin 470 t€. Täydentäviä toimia, kuten pintavalutuskenttien toiminnan tehostamista ei ole esitetty. Mahdolliset tehostamistoimet ratkaistaan tapauskohtaisesti hankkeiden luvituksen yhteydessä. Kemikalointia ei Pohjois-Karjalan tuotantoalueilla ole käytössä. Turvetuotannosta johtuvia kuormituspaineita on tunnistettu kaikkiaan 11 vesimuodostumassa.

Neova Oy:llä (aik. Vapo Oy) on Koitajoen valuma-alueella on toiminnassa olevan Mekrijärvensuon tuotantoalueen lisäksi voimassa oleva ympäristölupa Iljansuon noin 400 hehtaarin tuotantoalalle (taulukko 28). Hankkeen käynnistyminen on avoinna, mutta toiminnanharjoittajalta saadun arvion perusteella toimenpiteisiin on sisällytetty 70 hehtaarin tuotantoala tulevalla hoitokaudella (taulukko 29). Ilomantsiin vuonna 2021 valmistuneen aktiivihiililaitoksen raaka-aine tuotetaan yhtiön lähialueen soilta, mikä voi vaikuttaa uusien alueiden tarpeeseen laitokselle sopivan turvelaadun takaamiseksi. Lisäksi Kuopion Energialla on käynnissä ja vireillä uusia pienehköjä hankkeita Juuassa Vaikkojoen valuma-alueella. Iljansuon hanke sijoittuu tilaltaan heikentyneen Ilajanjoen yläjuoksun valuma-alueelle. Osaan uusista hankkeista voi liittyä riski tilan heikentymiselle.

Turpeen energiakäyttö on vähentynyt ennakoitua nopeammin. Kasvu- ja kuiviketurpeen nostotarpeen arvioidaan kuitenkin jatkuvan, koska korvaavia tuotteita ei lyhyellä aikavälillä ole tiedossa. Turvetuotantoa ja arvokkaita soita käsitellään 1. vaihemaakuntakaavassa, jonka laadinta on käynnissä 2021.

Turvetuotannon keskeiset ohjauskeinot ja toteutusvastuut on kuvattu suunnitteluoppaassa (www.ymparisto.fi/vesienhoito/opas) ja Vuoksen vesien-hoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuosille 2022-2027. Tuotantotoiminnan suuntaaminen pois herkiltä vesistöalueilta ja luonnontilaisilta soilta on tärkeä ohjauskeino turvetuotannon ympäristönsuojelussa, samoin uusien ja tehokkaiden muuttuviin oloihin soveltuvien vesiensuojelumenetelmien kehittäminen. Vesistövaikutuksia voidaan vähentää myös valuma-aluekohtaisella suunnittelulla sekä selvittämällä ja rajoittamalla tarpeen mukaan haitallisten aineiden (metallien) päästöjä ja huuhtoumia vesistöön. Turvetuotannon jälkikäytön ohjaaminen ilmaston, vesistön ja monimuotoisuuden kannalta kestäviin ratkaisuihin sekä tähän liittyvä kannustusjärjestelmän kehittäminen on myös tärkeää. Jälkikäyttövaihe on huomioitava myös vesiensuojelumenetelmien kehittämisessä.

Taulukko 28. Tuotantoalat ja vesienkäsittelyrakenteet Pohjois-Karjalan turvetuotantoalueilla. Tuotantoala sisältää tuotannossa, tuotantokunnossa tai valmistelussa olevan alan sekä ne tuotannosta poistuneet alat, jotka ovat edelleen vesienkäsittelyn piirissä. Jälkihoitovelvoitteet täyttäneet tuotantoalojen ja vesiensuojelurakenteiden poistumat on huomioitu tuotantoalassa sekä vesiensuojelurakenteiden määrässä. Pinta-alatiedot vuodelta 2019, isot poistumat tarkistettu 2021 (YLVA 2020 ja 2021).

Taulukko 29. Arvio turvetuotannon vesiensuojelutoimenpiteiden määristä ja kustannuksista hoitokaudella 2022-2027. Lähde: Hertta-tietojärjestelmä, TOSSU 9/2021.