10.3.11 Vedenotto

Vedenottamot

Pohjois-Karjalan alueella vesilaitosten jakama talousvesi (26 000 m3/vrk) on 100 % pohjavettä. Lisäksi Heinävedellä sijaitsee maakunnan ainoa pintavedenottamo, joka on varavedenottamona. Vedenjakelua hoitavia liittyjämäärältään yli 50 asukkaan laitoksia Pohjois-Karjalassa on 74 kappaletta ja liittyjämäärältään alle 50 asukkaan laitoksia useita. Noin 90 % alueen asukkaista on liittynyt vesilaitoksiin.

Alueen suurin pohjavedenottaja on Joensuun Vesi -liikelaitos, jonka 14 ottamolta otettiin vuonna 2019 yhteensä noin 13 000 m³/vrk vettä. Yhtiön kolme suurinta ottamoa ovat Erolanniemi, Jynkkä ja Paavonlampi, joista otetaan noin puolet vesilaitoksen pumppaamasta vedestä. Muita huomattavia pohjavedenottajia Pohjois-Karjalassa ovat Kiteen vesikunta (1800 m³/vrk), Liperin kunnan vesihuoltolaitos (1700 m³/vrk), Lieksan Vesi (1600 m³/vrk), Outokummun kaupungin vesihuoltolaitos (1300 m³/vrk), sekä Nurmeksen Vesi (1200 m³/vrk).

Vesilain mukaisen vedenoton luvanvaraisuuden ansiosta pohjavedenotto ei yleensä aiheuta uhkaa pohjaveden hyvälle tilalle. Pohjaveden muodostumiseen nähden liiallinen vedenotto voi kuitenkin aiheuttaa pohjavedenpinnan alenemisen ja lisäksi heikentää veden laatua. Valtakunnallisesti tarkasteltuna liian voimakkaan vedenoton on todettu pilaavan pohjaveden laatua kahdeksalla pohjavesialueella. Näissä tapauksissa laadun heikkeneminen johtui yleensä pintaveden sekoittumisesta pohjaveteen (Molarius ja Poussa 2001).

Pohjavedenoton seurauksena tapahtuva vedenpinnan lasku ja virtaaman väheneminen voi olla haitallista pienille vesistöille sekä pohjavedestä riippuvaisille lähde- ja suoekosysteemeille. Vedenoton vaikutukset lajistoon ovat yleensä suurimpia lähde-elinympäristöissä. Myös tekopohjaveden muodostamisella voi olla huomattavia vaikutuksia alueen luontoon. Maaperän kemiallisen tilan ja kasvillisuuden muutokset ovat väistämättömiä ja pitkäaikaisia (Heikkilä ym. 2001, Helmisaari ym. 2003).

EU-vedenottamot

EU-vesilaitoksia ovat laitokset, jotka toimittavat vettä vähintään 1000 m3 päivässä taikka vähintään 5000 käyttäjälle. Niiden vedenlaatutiedot toimitetaan Euroopan komissiolle kolmen vuoden välein. Pohjois-Karjalan alueella sijaitsevat EU-vesilaitokset on esitetty taulukossa 39.

Sosiaali- ja terveysministeriön talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista antaman asetuksen (1352/2015) mukaan kunnan terveydensuojeluviranomaisen on toimitettava vähintään 5000 käyttäjälle talousvettä toimittavien laitosten valvontatutkimustulokset aluehallintoviranomaiselle maaliskuun loppuun mennessä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) laatii vuosittain raportin näiden laitosten veden laadusta ja raportti julkaistaan Valviran verkkosivuilla. (www.valvira.fi)

Taulukko 39. EU-vesilaitokset Pohjois-Karjalassa.