-
- 1 Johdanto
- 2 Alueen kuvaus
- 3 Toimintaympäristön muutokset
-
4 Vesienhoidon toteuttamista tukevat ohjelmat ja suunnitelmat
- 4.1 Kansalliset ohjelmat ja hankkeet
-
4.2 Maakunnalliset ja alueelliset suunnitelmat, ohjelmat ja hankkeet
- 4.2.1 Maakunnalliset ja alueelliset suunnitelmat ja ohjelmat
- 4.2.2 Vesihuoltosuunnitelmat
- 4.2.3 Vedenottamoiden suoja-alueet
- 4.2.4 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat
- 4.2.5 Tulvariskien arviointi ja hallinta
- 4.2.6 Säännöstelyjen kehittäminen
- 4.2.7 Maankäytön suunnittelu
- 4.2.8 Muut ohjelmat ja suunnitelmat
- 5 Selostus vuorovaikutuksesta
-
-
6 Tarkasteltavat pintavedet
- 6.1 Pintavesien tyypittely
- 6.2 Yleiskuvaus Pohjois-Karjalan vesistöistä
- 6.3 Pintavesien seuranta
- 6.4 Pintavesien tila Pohjois-Karjalassa
- 6.5 Vesistöjen kuormitus ja muu tilaan vaikuttava toiminta
- 6.6 Keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut vesistöt
- 6.7 Erityiset alueet pintavesissä
- 6.8 Vesien tilaan vaikuttavat uudet merkittävät hankkeet
-
7 Pintavesien tilan parantamistarpeet
- 7.1 Merkittävien tilaa heikentävien tekijöiden tunnistaminen
- 7.2 Pintavesien tilatavoitteet ja arvio toteutumasta vesienhoitokaudella 2016-2021
- 7.3 Kuormituksen vähentämistarpeet osa-alueittain
- 7.4 Tarpeet vaikuttaa hydrologis-morfologisiin muutostekijöihin vesistöissä
- 7.5 Kuulemisessa saatu palaute pintavesien tilan parantamistarpeista
- 8 Pintavesien hoidon toimenpiteet ja kustannukset
- 9 Ehdotus toimenpidevaihtoehdoksi ja arvio ympäristötavoitteiden saavuttamisesta
-
6 Tarkasteltavat pintavedet
-
- 10 Tarkasteltavat pohjavedet
- 11 Pohjavesien seuranta, riskinarviointi ja tilan luokittelu
- 12 Pohjavesien hoidon toimenpiteet
- 13 Ehdotus pohjavesien toimenpide-vaihtoehdoksi
-
- 14 Yhteenveto vesienhoidon toimen-piteistä, kustannuksista ja vaikutuksista suunnittelukaudella 2022-2027
- 15 Toimenpideohjelman ympäristövaikutukset
6.2.6 Juojärven, Nilsiän ja Kallaveden-Sorsaveden reitit sekä Haukiveden-Heinäveden-Enonveden ja Puruveden-Pihlajaveden alueet
Pohjois-Karjalan alueella sijaitsee lisäksi Nilsiän, Juojärven ja Kallaveden-Sorsaveden reittien sekä Haukiveden-Heinäveden-Enonveden ja Puruveden-Pihlajaveden alueen järviä ja jokia. Pääosa näiden suunnittelualueiden vesistöistä on naapurimaakuntien, Pohjois- ja Etelä-Savon alueilla. Nilsiän reitin itäosissa sijaitsee Pohjois-Karjalan puolella Luostanjoen valuma-alueen humuksikkaita latvajärviä neljä ja jokia yksi, Petäisjoki. Juojärven reitin pohjoisimpiin osiin kuuluu Juuan puolella 16 järveä ja viisi jokea. Alueen järvet ovat Petrojärveä lukuun ottamatta humuksisia. Jokimuodostumista noin puolet on kangasmaiden ja puolet turvemaiden jokia. Juojärven eteläosan järvistä kolme on vähähumuksista, kirkasvetistä ja neljä humusjärveä. Rajattuja jokimuodostumia ei ole. Etelä-Savon Puruvesi – Pihlajaveden suunnittelualueella on yksi joki, kaksi järveä sekä osa Puruveden pääallasta.
Maakuntavaihdoksen yhteydessä Heinäveden kunnan mukana siirtyi Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen vastuulle 28 järvimuodostumaa ja kolme jokimuodostumaa neljältä eri suunnittelualueelta. Kaikkiaan Heinäveden alueelle sijoittuu neljäkymmentä rajattua vesimuodostumaa. Haukiveden – Heinäveden – Enonveden alueelta siirtyi 18 järveä ja 2 jokea; suurimpina järvinä Kermajärvi ja Enonvesi (Heinävedenselkä – Kolovesi). Juojärven reitiltä siirtyi yksi joki ja neljä järveä sekä eteläisin osa Juojärvestä. Kallavesi – Sorsavesi -reittiin kuuluu yksi joki ja yhdeksän järveä, mm. Karvion kanavan kautta laskeva Varisvesi. Näihin suunnittelualueisiin voi kokonaisuutena tarkemmin tutustua Pohjois- ja Etelä-Savon toimenpideohjelmista. Lisäksi Pielisjoen – Pyhäselän - Oriveden – suunnittelualueella on kolme järveä Heinäveden kunnassa.
Haukiveden-Heinäveden-Enonveden alueen pinta-ala on noin 3500 km2, josta järviä on 29 %. Alueen maapinta-alasta on suota noin 12 % ja maatalousmaata 7 %. Vedet laskevat alueelle kolmea reittiä, Pohjois-Savosta Varkauden ja Juojärven reittiä pitkin sekä suurin osa Pohjois-Karjalasta Hanhivirran kautta. Vedet laskevat Savonlinnan kautta Pihlajavedelle. Haukivesi on alueen keskusallas. Muita suuria järviä ovat muun muassa Kermajärvi ja Heinävedenselkä. (Etelä-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2022-2027, www.ymparisto.fi/vesienhoito > Vesienhoito ELY-keskuksissa > Etelä-Savo)
