3.1.3 Vaikutukset vesistöjen vedenkorkeuksiin ja virtaamiin Pohjois-Karjalassa

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Vuoksen vesistön vedenkorkeuksiin ja virtaamiin selvitettiin osana Suomen ympäristökeskuksen WaterAdapt -hanketta. Hankkeen tavoitteena oli arvioida ilmastonmuutoksen vaikutuksia rankkoihin sateisiin, vesivaroihin, tulviin ja kuiviin kausiin sekä vaikutuksia vesistösäännöstelyihin, vesihuoltoon ja tulvariskien hallintaan. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia vedenkorkeuksiin ja virtaamiin simuloitiin Suomen ympäristökeskuksen vesistömallijärjestelmällä. Laskelmat tehtiin kahdelle eri vuosijaksolle, 2010–39 ja 2040–69. Vertailujaksona käytettiin vuosijaksoa 1971–2000. Pohjois-Karjalasta laskennassa ovat olleet mukana Pielinen ja Melakko-Loitimo. Saimaalle tehtyjä laskentoja voidaan soveltaa lähes samassa tasossa olevaan Pyhäselkään ja Oriveteen (Veijalainen ym. 2012). Pohjois-Karjalan järvistä ja joista ilmastonmuutoslaskelmia on tehty lisäksi Koitereelle, Höytiäiselle ja Pankajärvelle sekä Lieksanjoelle, Koitajoelle ja Pielisjoelle.

Pielisellä, Koitereella ja Höytiäisellä suurimmat virtaamat ja vedenkorkeudet ajoittunevat tulevaisuudessa talveen ja alkukevääseen. Lumensulamistulvat keskimäärin pienenevät. Tilastollisesti arvioidut suurimmat tulvat ajoittunevat silti lähivuosikymmeninä lumien sulamisen yhteyteen. Suurimmat tulvavedenkorkeudet eivät latvavesillä kasvane merkittävästi.

Saimaalla tulvat kasvavat selvästi nykytilanteeseen nähden. Suurimmat tulvat ovat jatkossa talvella. Hyvin harvinaisen tulvan vedenkorkeuden arvioidaan nousevan 25–45 cm nykyilmastoon verrattuna. Saimaalla kesäiset alimmat vedenkorkeudet laskevat vähemmän kuin yläpuolisilla järvillä.

Kesäisin kuivat kaudet yleistyvät, mikä esimerkiksi Pielisellä johtaa jo nykyisellään virkistyskäyttöä haittaavien matalien vedenkorkeuksien yleistymiseen. Koitereella ja Höytiäisellä säännöstely mahdollistaa vedenkorkeuden alenemisen rajoittamisen juoksutusta pienentämällä. Kuivimpina aikoina tämä osaltaan kuitenkin vähentää virtaamia alapuolisessa vesistössä.

Muuttuneessa ilmastotilanteessa Koitereella ja Höytiäisellä ei tulevaisuudessa vähälumisina talvina kannata tehdä nykyisen säännöstelykäytännön suuruista vedenpinnan ns. kevätkuoppaa, koska keväinen valunta ei riitä nostamaan järviä tavanomaiselle kesäkorkeudelle. Nykyisten säännöstelyrajojen mukaisen, kuivat keväät huomioivan säännöstelyn arvioidaan kuitenkin riittävän pitämään Koitereen ja Höytiäisen vedenkorkeudet hyvällä ja säännöstelyrajojen mukaisella tasolla vielä lähivuosikymmenet.