2 Alueen kuvaus

Vesienhoitolain toimeenpanossa Pohjois-Karjala on osa Vuoksen vesienhoitoaluetta. Toimenpideohjelma-alue kattaa koko Pohjois-Karjalan maakunnan, johon Heinäveden kunta siirtyi vuoden 2021 alusta (kuva 1).

Pohjois-Karjalan pinta-alasta lähes viidennes on vesialuetta ja maa-alasta 89 % metsätalousmaata. Maakunnan eteläosa on tyypillistä Järvi-Suomea, jossa vesistöt ovat suuria, luontaisesti karuja ja melko kirkasvetisiä. Soiden osuus on järviseudulla vähäinen. Itää ja pohjoista kohti suot yleistyvät. Suovaltaisilla alueilla vesistöt ovat yleensä runsashumuksisia ja lievästi reheviä.

Vedet kertyvät Pohjois-Karjalaan noin 34 000 neliökilometrin suuruiselta valuma-alueelta, josta vajaa kolmannes sijaitsee Venäjän puolella. Valtaosa vesistöistä kuuluu Vuoksen vesistöön. Vedenjakajana Pohjois-Karjalan ja Kainuun välillä on Maanselkä. Suurimmat järvet ovat Pielinen, Koitere, Höytiäinen, Karjalan Pyhäjärvi ja Suur-Saimaaseen kuuluvat Oriveden-Pyhäselän selkävesistöt. Ne kattavat kaksi kolmasosaa maakunnan vesialasta. Suurin joki on Pielisjoki, jonka kautta Pielisen reitin sekä Koitajoen vedet virtaavat Pyhäselkään. Pielisjoen valuma-alue lähes 22 000 neliökilometriä. Vedet purkautuvat Pohjois-Karjalasta pääosin Paasiveden kautta Haukiveteen ja edelleen Vuokseen (vesistöalueen tunnus 4) laskevaan Ala-Saimaaseen. Juojärven reitin vedet (noin 2000 km²) purkautuvat Heinäveden alueelta Pyttyveden kautta Haukiveteen. Maakunnan eteläosassa sijaitsevan Kiteenjoen-Tohmajoen (2) vesistöalueen vedet laskevat suoraan Laatokkaan ja Jänisjoen (1) vesistöalueen vedet Jänisjärveen ja edelleen Laatokkaan (taulukko 1).

Vaikka suuret järvet ovat leimallisia Pohjois-Karjalassa, lukumääräisesti suurin osa maakunnan järvialtaista on pieniä, pinta-alaltaan alle 50 hehtaaria. Niiden osuus pintavesien kokonaispinta-alasta on kuitenkin alle 10 %. Vesienhoidon suunnittelua varten tarkastelu on painottunut yli 50 hehtaarin suuruisiin järviin, joita on Pohjois-Karjalassa 359 (Ympäristöhallinnon HERTTA-ympäristötietojärjestelmä, vesivarat -osio 2021).

Heinäveden kunta siirtyi vuoden 2021 alusta Etelä-Savosta osaksi Pohjois-Karjalan maakuntaa. Toimenpideohjelmaan on kuulemisen jälkeen päivitetty tiedot ja kartat tarvittavilta osin.

Toimenpideohjelmassa Pohjois-Karjala on jaettu vesistöalueittain pääosin viiteen osa-alueeseen (suluissa vesistöaluetunnukset):

• Pielisen reitti (4.4)
• Koitajoen alue (4.9)
• Viinijärven – Höytiäisen alue (4.35 ja 4.8)
• Pielisjoen – Pyhäselän – Oriveden alue (4.3)
• Jänisjoen – Kiteenjoen – Tohmajoen alue (1 ja 2)

Lisäksi maakunnan länsiosat, mm. Kajoonjärven ja Vaikkojärven valuma-alueet sisältyvät Juojärven reittiin (4.7), Petäisjoen valuma-alue Nilsiän reittiin (4.6), Varisvesi Kallaveden-Sorsaveden reittiin (4.26, 4.27, 4.28), Kermajärvi ja Enonvesi (4.22 ym.) Haukiveden-Heinäveden-Enonveden alueelle ja Puruvesi lähivesistöineen Puruveden-Pihlajaveden alueeseen (4.12, 4.18). Juojärven ja Nilsiän reitit tarkastellaan pääosin Pohjois-Savon sekä Haukiveden-Heinäveden-Enonveden ja Puruveden-Pihlajaveden alueet Etelä-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmassa. Toimenpiteitä on kuitenkin suunniteltu myös Pohjois-Karjalan puolella sijaitseville alueille. Heinäveden kunnan vesistöt sijaitsevat Kallaveden-Sorsaveden ja Juojärven reittien sekä Haukiveden-Heinäveden-Enonveden ja Pielisjoen-Pyhäselän-Oriveden suunnittelualueilla.

Pohjavesialueet sijoittuvat Pohjois-Karjalassa pääosin II Salpausselkään ja siihen liittyviin sauma- ja harjumuodostumiin. Pohjois-Karjalan eteläosassa on runsaasti laajoja hiekka- ja soramuodostumia ja pohjavettä on runsaasti, mutta pohjoisosassa muodostumat ovat kapea-alaisia ja niitä on vähän. Yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta pohjavettä on koko Pohjois-Karjalan alueella kuitenkin riittävästi. Vedenhankintaa varten tärkeitä (1- ja 1E-luokka) ja muita vedenhankintaan soveltuvia (2- ja 2E-luokka) pohjavesialueita on kaikkiaan 341 (kuva 2).

Taulukko 1. Tietoja Pohjois-Karjalan vesistöjen valuma-alueista. Vesistö- ja turvemaaosuudet ovat Suomen puoleisilta alueilta. Tiedot: Ympäristöhallinnon rekisterit, Ekholm 1993.

• ¹⁾ Suomen puoleinen pinta-ala. Suluissa Venäjän puoleisen alueen ala.
• * Pinta-ala ilmoitettuna ilman Pielisen, Koitajoen, Pielisjoen ja Pyhäselän valuma-alueiden pinta-alaa. Koko valuma-alue 27 949 km²
• ** Pinta-ala ilmoitettuna ilman Pielisen, Koitajoen ja Pielisjoen valuma-alueiden pinta-alaa. Koko valuma-alue 24 338 km²
• *** Pinta-ala ilmoitettuna ilman Pielisen ja Koitajoen valuma-alueiden pinta-alaa. Koko valuma-alue 21 628 km²

Kuva 1. Pohjois-Karjalan vesistöt ja toimenpideohjelmassa tarkasteltavat suunnittelun osa-alueet. Vesien virtaussuunta merkitty nuolilla.

Kuva 2. Pohjois-Karjalan luokitellut pohjavesialueet. Tiedot: pohjavesipaikkatietokanta, maaliskuu 2021