11.4.2 Pohjavesien tilan arviointi

Vesienhoitoa varten pohjavesialueet luokitellaan joko hyvään tai huonoon tilaan. Tila määräytyy sekä määrällisen että kemiallisen tilan perusteella sen mukaan kumpi niistä on huonompi. Määrällinen tila on hyvä silloin kun keskimääräinen vuotuinen vedenotto ei ylitä muodostuvan pohjaveden määrää ja pohjavedenpinnan korkeus ei ihmistoiminnan seurauksena pysyvästi laske. Pohjois-Karjalassa lähes kaikilla vedenottamoilla, joilla on lupa, on tarkkailusuunnitelma, jolla pohjaveden määrällistä tilaa valvotaan. Kolmen vedenottamon luvat ovat 1960-luvulta, jolloin erillisen tarkkailusuunnitelman laadintaa ei ole luvissa edellytetty.

Pohjaveden kemiallisen tilan luokittelu perustuu pohjaveden analyysituloksiin. Pohjaveden kemiallisen tilan arviointi tehdään riskialueille eli pohjavesimuodostumille, jotka vaikutusarvioinnin ja lisäselvitysten perusteella eivät mahdollisesti saavuta hyvää kemiallista tilaa. Arvioinnissa otetaan huomioon pitoisuudet pohjaveden ympäristönlaatunormissa mainituista pohjavettä pilaavista aineista, jotka kyseisellä pohjavesialueella voivat heikentää pohjavesimuodostuman kemiallista tilaa (ks. kohta 11.1).

Pohjavesialueet, joilla ei ole ihmistoiminnasta aiheutuvaa riskiä pohjaveden laadulle, luokitellaan automaattisesti hyvään kemialliseen tilaan. Pohjavesimuodostuman tila on aina hyvä, jos yhdessäkään havaintopisteessä ei todeta ympäristönlaatunormien ylityksiä. Sen lisäksi vesienhoitoasetuksen 1040/2006, muutos 869/2010) 14 c §:n mukaan muodostuman tila voi olla hyvä, vaikka ympäristönlaatunormien ylityksiä todettaisiinkin, jos pilaavan aineen pitoisuus pohjavesimuodostumassa ei aiheuta merkittävää ympäristöriskiä tai pilaavan aineen pitoisuus ei ole merkittävästi heikentänyt pohjavesimuodostuman soveltuvuutta tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää.

Pohjois-Karjalassa kolmen riskialueen kemiallinen tila on arvioitu huonoksi (taulukko 44 ja kuva 21). Merkittävimmät pohjavesiriskiä Pohjois-Karjalassa aiheuttavat tekijät ovat pilaantuneet maa-alueet ja historialliset pilaantumiset, liikenne ja tienpito, asutus ja maankäyttö, teollisuus ja yritystoiminta, maa-ainesten otto sekä maatalous. Pohjaveden laatua uhkaavat mm. seuraavat aineet ja yhdisteet: ammonium, kloridi, metallit ja puolimetallit (mm. antimoni, arseeni, koboltti, lyijy, nikkeli, sinkki), nitraatti, polttoaineiden oksygenaatit (MTBE, TAME), polyaromaattiset hiilivedyt, torjunta-aineet sekä öljyhiilivedyt.

Taulukko 44. Ympäristönlaatunormin ylittävät aineet vuosina 2013–2018 Pohjois-Karjalan pohjavesialueilla, joiden kemiallinen tila on arvioitu huonoksi.