12.1 Toimenpiteiden suunnittelun perusteet

Kuten pintavesien toimenpiteet, myös pohjavesien toimenpiteet jaetaan perustoimenpiteisiin, muihin perustoimenpiteisiin ja täydentäviin toimenpiteisiin. Perustoimenpiteisiin luetaan EU-direktiivien vaatimat toimenpiteet. Muihin perustoimenpiteisiin kuuluvat kaikki Suomen lainsäädännössä asetettujen velvoitteiden toteuttamiseksi tehtävät toimenpiteet, jotka eivät perustu suoraan EU-direktiiveihin. Täydentäviksi toimenpiteiksi luokitellaan perustoimenpiteiden ja muiden perustoimenpiteiden lisäksi tehtävät toimenpiteet, kuten myös kaikki ohjauskeinot. Niitä suunnitellaan pohjavesimuodostumiin, joissa perustoimenpiteet eivät riitä vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Ne ovat nykyisin pääsääntöisesti vapaaehtoisia ja nojautuvat usein taloudellisten ja tiedollisten ohjauskeinojen käyttöön. Kaikki esitetyt pohjavesitoimenpiteet on kohdistettu pohjavesimuodostumaan.

Pohjaveden laadun suojelu perustuu pitkälti ympäristönsuojelulain pohjaveden pilaamiskieltoon (uusi ympäristönsuojelulaki 527/2014, 17 §). EU-tason säädökset koskevat pohjaveteen joko suoraan tai epäsuoraan tapahtuvia päästöjä. Pohjaveteen mahdollisesti kohdistuvien suorien ja epäsuorien päästöjen hallintatoimet ovat näin ollen perustoimenpiteitä. Tällaisia ovat esim. ympäristönsuojelulain perusteella annettavien lupien määräykset, joissa joko teknisin tai toiminnallisin keinoin estetään aineiden pääsy pohjaveteen. Myös eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetun asetuksen (1250/2014) mukaiset toimenpiteet ovat perustoimenpiteitä. Pohjaveden tilaa selvästi uhkaavien pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintatoimet mukaan lukien kunnostustoimenpiteet kuuluvat muiden perustoimenpiteiden joukkoon.

Toimenpiteiden suunnittelu on kohdistettu erityisesti riskialueisiin ja selvityskohteisiin. Perustoimenpiteitä ei ole toimenpideohjelmassa esitetty pohjavesimuodostumakohtaisesti, ja siksi suunnitelmassa esitetään ehdotus muista perustoimenpiteistä ja täydentävistä toimenpiteistä. Toimenpiteiden kustannukset on arvioitu samalla tavoin kuin ensimmäisellä suunnittelukaudella 2010-2015 (www.ymparisto.fi/vesienhoito/opas).

Täydentävät toimenpiteet on muodostettu pääasiassa tehostamalla tai laajentamalla nykyisinkin sovellettavien toimenpiteiden käyttöä ja muodostamalla niistä kustannustehokkaita, toteuttamiskelpoisiksi arvioituja toimenpideyhdistelmiä. Apuna on käytetty olemassa olevia tietoja toimenpiteiden kustannuksista, tehokkuudesta ja soveltuvuudesta erilaisiin olosuhteisiin. Toimien toteutumista on arvioitu toimenpiteiden ja niiden rahoituksen tähänastisen kehityksen, olemassa olevien ohjelmien ja suunnitelmien sekä alueellisten tarpeiden ja olosuhteiden pohjalta. Yhdistelmiä vertailtaessa on tarkasteltu toimenpiteiden yhteensopivuutta, erilaisia vaikutuksia ja muita toteutettavuuteen vaikuttavia seikkoja. Suunnitteluprosessi on esitetty kuvassa 17.

Valittujen toimenpideyhdistelmien pohjalta on arvioitu, saavutetaanko hyvän tilan tavoite vuoteen 2021 mennessä. Mikäli ei saavuteta, on asetettu poikkeama määräajan pidentämisestä. Lisäksi näissä tapauksissa on pyritty arvioimaan, millaisia toimenpiteitä tavoitteen saavuttaminen määräajassa edellyttäisi, ja esitetty perusteet toteutuskelvottomien toimintavaihtoehtojen hylkäämiselle.