15.2.2 Toimenpiteiden vaikutukset vesien eri käyttötarkoituksiin

Vedenhankinta

Pohjois-Karjalassa ei pääsääntöisesti käytetä pintavesiä yhdyskuntien vedenhankintaan. Kermajärvellä on kuitenkin raakaveden varavedenottamo. Järven erinomaisen tilan säilyttämiseen tähtäävillä toimenpiteillä turvataan talousveden saantimahdollisuuksia alueella esim. häiriötilanteissa ja lisätään vedenhankinnan varmuutta. Teollisuudelle ja erityisesti kalankasvatuslaitoksille, jotka käyttävät runsaasti vettä tuotannossaan, veden laadun parantamiseen liittyvien toimenpiteiden vaikutuksia voidaan pitää myönteisinä H1 vaihtoehdossa. Pohjavesien toimenpiteillä on selvä vaikutus positiiviseen suuntaan H1 vaihtoehdossa.

Virkistyskäyttö

Vesienhoidon toimenpiteet parantavat alueen vesistöjen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Esimerkiksi uinti- ja vesiretkeilymahdollisuudet paranevat, kun vesistöjen tila kohenee, umpeenkasvu ja levähaitat vähenevät. Kalaston monipuolistuminen lisää kalastusta. Myös luonnossa liikkumisen sekä luonto- ja kalastusmatkailun kannalta vaikutukset ovat positiivisia.

Kalastus

Suunniteltujen pintavesiin kohdistuvien toimenpiteiden tavoitteena on alueen kalaston elinolojen ja vaellusmahdollisuuksien parantaminen. Erityisesti tarkoituksena on järvilohen ja -taimenen luonnonkudun palauttaminen sen potentiaalisille lisääntymisalueille. Elinympäristökunnostusten kautta kalasto monipuolistuu ja tavoitelluimpien kalalajien pyyntimahdollisuuden paranevat. Toimenpiteiden myötä myös kalatalouden kehittämismahdollisuudet paranevat mm. kalastusmatkailun ja virkistyskalastuksen osalta.

Vesivoiman tuotanto

Suunnitelluilla pintavesien täydentävillä toimenpiteillä ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia vesivoiman tuotannolle. Voimakkaasti muutetuiksi nimetyissä vesistöissä parantamistoimenpiteet suunnitellaan ja toteutetaan pääsääntöisesti siten, ettei toimenpiteillä aiheuteta merkittävää haittaa vesistöjen tärkeille käyttömuodoille. Ratkaisuja haetaan yhteistyössä voimayhtiöiden kanssa. Taloudellisia vaikutuksia voidaan lieventää joissain tapauksissa eri rahoitusvälineiden esim. NOUSU-ohjelman kautta. Tavoitteet vaelluskalojen kulun ja elinolojen parantamiseksi Heinäveden reitin Palokin koskissa edellyttävät toimenpiteitä, joilla saattaa olla vaihtoehdosta riippuen huomattavia vaikutuksia vesivoiman tuotantoon alueella. Vaihtoehtojen selvitystyö on käynnissä ja ratkaisut ajoittunevat vesienhoitokauden alkuvuosille. Ala-Koitajoella toteutettava lisävesijuoksutus vähentää vesivoiman tuotantoon käytettävää vesimäärää; juoksutus toteutetaan vesitalousluvan velvoittamana perustoimenpiteenä.

Tulvasuojelu

Esitetyt vesienhoidon toimenpiteet eivät vaikuta tulvasuojelutilanteeseen kummassakaan vaihtoehdossa. Toimenpideohjelma ei sisällä toimenpiteitä, jotka varsinaisesti liittyisivät tulvasuojeluun. Pieliselle suunnitellulla uudella juoksutuskäytännöllä pyritään hillitsemään tulvien ja kuivuuden haitallisia vaikutuksia vesien käytölle. Kosteikkojen ja vastaavien valuma-alueella toteutettavien vesien hallinnan toimenpiteiden lisääminen voi jonkin verran vaikuttaa tulvavesien pidättymiseen valuma-alueille. Pohjavesien toimenpiteillä ei ole vaikutusta tulvasuojeluun.

Suojelualueet ja luonnon monimuotoisuus

Kosteikot, suojavyöhykkeet, elinympäristöjen ennallistaminen ja kunnostukset sekä eräät muutkin vesienhoidon toimenpiteet lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Toimenpideohjelmassa esitetyillä toimenpiteillä edistetään myös suojelukohteisiin liittyvien tavoitteiden toteutumista erityisiksi alueiksi määritellyissä kohteissa, etenkin lintuvesissä. Pohjavesialueilla mm. kunnostukset ja maatalouden suojavyöhykkeet lisäävät jonkin verran luonnon monimuotoisuutta, toisaalta suojaukset ja muut rakentamiseen liittyvät toimenpiteet pienentävät sitä. Pohjavesien toimenpiteiden vaikutus uhanalaisiin lajeihin arvioidaan vähäiseksi. Yksittäistapauksissa kunnostukset saattavat parantaa olosuhteita.