-
- 1 Johdanto
- 2 Alueen kuvaus
- 3 Toimintaympäristön muutokset
-
4 Vesienhoidon toteuttamista tukevat ohjelmat ja suunnitelmat
- 4.1 Kansalliset ohjelmat ja hankkeet
-
4.2 Maakunnalliset ja alueelliset suunnitelmat, ohjelmat ja hankkeet
- 4.2.1 Maakunnalliset ja alueelliset suunnitelmat ja ohjelmat
- 4.2.2 Vesihuoltosuunnitelmat
- 4.2.3 Vedenottamoiden suoja-alueet
- 4.2.4 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat
- 4.2.5 Tulvariskien arviointi ja hallinta
- 4.2.6 Säännöstelyjen kehittäminen
- 4.2.7 Maankäytön suunnittelu
- 4.2.8 Muut ohjelmat ja suunnitelmat
- 5 Selostus vuorovaikutuksesta
-
-
6 Tarkasteltavat pintavedet
- 6.1 Pintavesien tyypittely
- 6.2 Yleiskuvaus Pohjois-Karjalan vesistöistä
- 6.3 Pintavesien seuranta
- 6.4 Pintavesien tila Pohjois-Karjalassa
- 6.5 Vesistöjen kuormitus ja muu tilaan vaikuttava toiminta
- 6.6 Keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut vesistöt
- 6.7 Erityiset alueet pintavesissä
- 6.8 Vesien tilaan vaikuttavat uudet merkittävät hankkeet
-
7 Pintavesien tilan parantamistarpeet
- 7.1 Merkittävien tilaa heikentävien tekijöiden tunnistaminen
- 7.2 Pintavesien tilatavoitteet ja arvio toteutumasta vesienhoitokaudella 2016-2021
- 7.3 Kuormituksen vähentämistarpeet osa-alueittain
- 7.4 Tarpeet vaikuttaa hydrologis-morfologisiin muutostekijöihin vesistöissä
- 7.5 Kuulemisessa saatu palaute pintavesien tilan parantamistarpeista
- 8 Pintavesien hoidon toimenpiteet ja kustannukset
- 9 Ehdotus toimenpidevaihtoehdoksi ja arvio ympäristötavoitteiden saavuttamisesta
-
6 Tarkasteltavat pintavedet
-
- 10 Tarkasteltavat pohjavedet
- 11 Pohjavesien seuranta, riskinarviointi ja tilan luokittelu
- 12 Pohjavesien hoidon toimenpiteet
- 13 Ehdotus pohjavesien toimenpide-vaihtoehdoksi
-
- 14 Yhteenveto vesienhoidon toimen-piteistä, kustannuksista ja vaikutuksista suunnittelukaudella 2022-2027
- 15 Toimenpideohjelman ympäristövaikutukset
15.2.2 Toimenpiteiden vaikutukset vesien eri käyttötarkoituksiin
Vedenhankinta
Pohjois-Karjalassa ei pääsääntöisesti käytetä pintavesiä yhdyskuntien vedenhankintaan. Kermajärvellä on kuitenkin raakaveden varavedenottamo. Järven erinomaisen tilan säilyttämiseen tähtäävillä toimenpiteillä turvataan talousveden saantimahdollisuuksia alueella esim. häiriötilanteissa ja lisätään vedenhankinnan varmuutta. Teollisuudelle ja erityisesti kalankasvatuslaitoksille, jotka käyttävät runsaasti vettä tuotannossaan, veden laadun parantamiseen liittyvien toimenpiteiden vaikutuksia voidaan pitää myönteisinä H1 vaihtoehdossa. Pohjavesien toimenpiteillä on selvä vaikutus positiiviseen suuntaan H1 vaihtoehdossa.
Virkistyskäyttö
Vesienhoidon toimenpiteet parantavat alueen vesistöjen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Esimerkiksi uinti- ja vesiretkeilymahdollisuudet paranevat, kun vesistöjen tila kohenee, umpeenkasvu ja levähaitat vähenevät. Kalaston monipuolistuminen lisää kalastusta. Myös luonnossa liikkumisen sekä luonto- ja kalastusmatkailun kannalta vaikutukset ovat positiivisia.
Kalastus
Suunniteltujen pintavesiin kohdistuvien toimenpiteiden tavoitteena on alueen kalaston elinolojen ja vaellusmahdollisuuksien parantaminen. Erityisesti tarkoituksena on järvilohen ja -taimenen luonnonkudun palauttaminen sen potentiaalisille lisääntymisalueille. Elinympäristökunnostusten kautta kalasto monipuolistuu ja tavoitelluimpien kalalajien pyyntimahdollisuuden paranevat. Toimenpiteiden myötä myös kalatalouden kehittämismahdollisuudet paranevat mm. kalastusmatkailun ja virkistyskalastuksen osalta.
Vesivoiman tuotanto
Suunnitelluilla pintavesien täydentävillä toimenpiteillä ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia vesivoiman tuotannolle. Voimakkaasti muutetuiksi nimetyissä vesistöissä parantamistoimenpiteet suunnitellaan ja toteutetaan pääsääntöisesti siten, ettei toimenpiteillä aiheuteta merkittävää haittaa vesistöjen tärkeille käyttömuodoille. Ratkaisuja haetaan yhteistyössä voimayhtiöiden kanssa. Taloudellisia vaikutuksia voidaan lieventää joissain tapauksissa eri rahoitusvälineiden esim. NOUSU-ohjelman kautta. Tavoitteet vaelluskalojen kulun ja elinolojen parantamiseksi Heinäveden reitin Palokin koskissa edellyttävät toimenpiteitä, joilla saattaa olla vaihtoehdosta riippuen huomattavia vaikutuksia vesivoiman tuotantoon alueella. Vaihtoehtojen selvitystyö on käynnissä ja ratkaisut ajoittunevat vesienhoitokauden alkuvuosille. Ala-Koitajoella toteutettava lisävesijuoksutus vähentää vesivoiman tuotantoon käytettävää vesimäärää; juoksutus toteutetaan vesitalousluvan velvoittamana perustoimenpiteenä.
Tulvasuojelu
Esitetyt vesienhoidon toimenpiteet eivät vaikuta tulvasuojelutilanteeseen kummassakaan vaihtoehdossa. Toimenpideohjelma ei sisällä toimenpiteitä, jotka varsinaisesti liittyisivät tulvasuojeluun. Pieliselle suunnitellulla uudella juoksutuskäytännöllä pyritään hillitsemään tulvien ja kuivuuden haitallisia vaikutuksia vesien käytölle. Kosteikkojen ja vastaavien valuma-alueella toteutettavien vesien hallinnan toimenpiteiden lisääminen voi jonkin verran vaikuttaa tulvavesien pidättymiseen valuma-alueille. Pohjavesien toimenpiteillä ei ole vaikutusta tulvasuojeluun.
Suojelualueet ja luonnon monimuotoisuus
Kosteikot, suojavyöhykkeet, elinympäristöjen ennallistaminen ja kunnostukset sekä eräät muutkin vesienhoidon toimenpiteet lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Toimenpideohjelmassa esitetyillä toimenpiteillä edistetään myös suojelukohteisiin liittyvien tavoitteiden toteutumista erityisiksi alueiksi määritellyissä kohteissa, etenkin lintuvesissä. Pohjavesialueilla mm. kunnostukset ja maatalouden suojavyöhykkeet lisäävät jonkin verran luonnon monimuotoisuutta, toisaalta suojaukset ja muut rakentamiseen liittyvät toimenpiteet pienentävät sitä. Pohjavesien toimenpiteiden vaikutus uhanalaisiin lajeihin arvioidaan vähäiseksi. Yksittäistapauksissa kunnostukset saattavat parantaa olosuhteita.