-
- 1 Johdanto
- 2 Alueen kuvaus
- 3 Toimintaympäristön muutokset
-
4 Vesienhoidon toteuttamista tukevat ohjelmat ja suunnitelmat
- 4.1 Kansalliset ohjelmat ja hankkeet
-
4.2 Maakunnalliset ja alueelliset suunnitelmat, ohjelmat ja hankkeet
- 4.2.1 Maakunnalliset ja alueelliset suunnitelmat ja ohjelmat
- 4.2.2 Vesihuoltosuunnitelmat
- 4.2.3 Vedenottamoiden suoja-alueet
- 4.2.4 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat
- 4.2.5 Tulvariskien arviointi ja hallinta
- 4.2.6 Säännöstelyjen kehittäminen
- 4.2.7 Maankäytön suunnittelu
- 4.2.8 Muut ohjelmat ja suunnitelmat
- 5 Selostus vuorovaikutuksesta
-
-
6 Tarkasteltavat pintavedet
- 6.1 Pintavesien tyypittely
- 6.2 Yleiskuvaus Pohjois-Karjalan vesistöistä
- 6.3 Pintavesien seuranta
- 6.4 Pintavesien tila Pohjois-Karjalassa
- 6.5 Vesistöjen kuormitus ja muu tilaan vaikuttava toiminta
- 6.6 Keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut vesistöt
- 6.7 Erityiset alueet pintavesissä
- 6.8 Vesien tilaan vaikuttavat uudet merkittävät hankkeet
-
7 Pintavesien tilan parantamistarpeet
- 7.1 Merkittävien tilaa heikentävien tekijöiden tunnistaminen
- 7.2 Pintavesien tilatavoitteet ja arvio toteutumasta vesienhoitokaudella 2016-2021
- 7.3 Kuormituksen vähentämistarpeet osa-alueittain
- 7.4 Tarpeet vaikuttaa hydrologis-morfologisiin muutostekijöihin vesistöissä
- 7.5 Kuulemisessa saatu palaute pintavesien tilan parantamistarpeista
- 8 Pintavesien hoidon toimenpiteet ja kustannukset
- 9 Ehdotus toimenpidevaihtoehdoksi ja arvio ympäristötavoitteiden saavuttamisesta
-
6 Tarkasteltavat pintavedet
-
- 10 Tarkasteltavat pohjavedet
- 11 Pohjavesien seuranta, riskinarviointi ja tilan luokittelu
- 12 Pohjavesien hoidon toimenpiteet
- 13 Ehdotus pohjavesien toimenpide-vaihtoehdoksi
-
- 14 Yhteenveto vesienhoidon toimen-piteistä, kustannuksista ja vaikutuksista suunnittelukaudella 2022-2027
- 15 Toimenpideohjelman ympäristövaikutukset
4.2.2 Vesihuoltosuunnitelmat
Vesihuoltolain (119/2001) aiemmin edellyttämät kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmat laadittiin kunnissa vuosien 2002-2004 aikana. Suunnitelmia on tämän jälkeen myös päivitetty muutamien kuntien alueella. Keskeisiä suunnitelmien päivitystarpeita ovat luoneet mm. haja-asutusalueiden viemäröintihankkeet.
Vesihuoltolain uudistuksessa vuonna 2014 velvoite kuntakohtaisten vesihuollon kehittämissuunnitelmien laatimiseen poistui. Kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti, yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten ja muiden kuntien kanssa, sekä osallistua alueelliseen yleissuunnitteluun. Seudulliset vesihuollon kehittämissuunnitelmat ovat valmistuneet Joensuun seudulle (Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Polvijärvi) vuonna 2016, Pielisen Karjalaan (Lieksa, Nurmes, Juuka, Valtimo) vuonna 2017 ja Keski-Karjalan alueelle (Kitee, Tohmajärvi, Rääkkylä) vuonna 2018.
Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen alueella on laadittu maakunnan kattava vesihuollon yleissuunnitelma vuonna 2007 (Mikkonen ja Heiskanen 2007). Suunnitelman aikajänne yltää vuoteen 2020. Suunnitelmassa esitetyistä hankkeista suuri osa on toteutettu. Valtakunnallisella viemäröintiohjelmalla on ollut merkittävä vaikutus Pohjois-Karjalan haja-asutusalueiden vesihuollossa. Hankkeille myönnettävä valtion tuki pohjautui viemäröintiohjelman mukaisiin hankkeisiin. Ohjelma päättyi pääosin vuonna 2016, ja viimeiset hankkeet valmistuivat vuonna 2019.
