-
- 1 Johdanto
- 2 Alueen kuvaus
- 3 Toimintaympäristön muutokset
-
4 Vesienhoidon toteuttamista tukevat ohjelmat ja suunnitelmat
- 4.1 Kansalliset ohjelmat ja hankkeet
-
4.2 Maakunnalliset ja alueelliset suunnitelmat, ohjelmat ja hankkeet
- 4.2.1 Maakunnalliset ja alueelliset suunnitelmat ja ohjelmat
- 4.2.2 Vesihuoltosuunnitelmat
- 4.2.3 Vedenottamoiden suoja-alueet
- 4.2.4 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat
- 4.2.5 Tulvariskien arviointi ja hallinta
- 4.2.6 Säännöstelyjen kehittäminen
- 4.2.7 Maankäytön suunnittelu
- 4.2.8 Muut ohjelmat ja suunnitelmat
- 5 Selostus vuorovaikutuksesta
-
-
6 Tarkasteltavat pintavedet
- 6.1 Pintavesien tyypittely
- 6.2 Yleiskuvaus Pohjois-Karjalan vesistöistä
- 6.3 Pintavesien seuranta
- 6.4 Pintavesien tila Pohjois-Karjalassa
- 6.5 Vesistöjen kuormitus ja muu tilaan vaikuttava toiminta
- 6.6 Keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut vesistöt
- 6.7 Erityiset alueet pintavesissä
- 6.8 Vesien tilaan vaikuttavat uudet merkittävät hankkeet
-
7 Pintavesien tilan parantamistarpeet
- 7.1 Merkittävien tilaa heikentävien tekijöiden tunnistaminen
- 7.2 Pintavesien tilatavoitteet ja arvio toteutumasta vesienhoitokaudella 2016-2021
- 7.3 Kuormituksen vähentämistarpeet osa-alueittain
- 7.4 Tarpeet vaikuttaa hydrologis-morfologisiin muutostekijöihin vesistöissä
- 7.5 Kuulemisessa saatu palaute pintavesien tilan parantamistarpeista
- 8 Pintavesien hoidon toimenpiteet ja kustannukset
- 9 Ehdotus toimenpidevaihtoehdoksi ja arvio ympäristötavoitteiden saavuttamisesta
-
6 Tarkasteltavat pintavedet
-
- 10 Tarkasteltavat pohjavedet
- 11 Pohjavesien seuranta, riskinarviointi ja tilan luokittelu
- 12 Pohjavesien hoidon toimenpiteet
- 13 Ehdotus pohjavesien toimenpide-vaihtoehdoksi
-
- 14 Yhteenveto vesienhoidon toimen-piteistä, kustannuksista ja vaikutuksista suunnittelukaudella 2022-2027
- 15 Toimenpideohjelman ympäristövaikutukset
7.1.3 Hydrologis-morfologiset paineet
Hydrologis-morfologisten paineiden (rakenteellisten muutosten) merkittävyys on määritetty asiantuntija-arviona. Arvioinnissa käytettiin hydrologis-morfologisen muuttuneisuuden arviointiin tarkoitettuja kriteereitä ja niiden perusteella vesimuodostumille annettuja muuttuneisuuden pistemääriä (ks. kohta 6.6.2). Arviointiperusteet ovat samat kuin aiemmin, mutta pienten virtavesien pisteytysten perusteita on tarkennettu (www.ymparisto.fi/vesienhoito/opas). Ekologisen tilan ja riskinarvioinnin tukena käytettiin aiempaa vahvemmin vesimuodostumien rakenteellista muuttuneisuutta.
Hydrologis-morfologiset muutokset ovat aina merkittäviä, jos vesimuodostuma on nimetty niiden perusteella voimakkaasti muutetuksi. Ne voivat olla merkittäviä myös silloin, kun vesimuodostuman ekologinen tila on arvioitu hyvää huonommaksi tai tila on vaarassa heikentyä ja hydrologis-morfologiset muutokset ovat vähäistä suurempia. Arvioinnissa tarkasteltiin eri osatekijöiden vaikutuksia yksinään sekä kokonaisvaikutusta muiden osatekijöiden taikka yhteisvaikutusta muiden paineiden kanssa. Hydrologis-morfologisia paineita tunnistettiin kaikkiaan 137 vesimuodostumassa (taulukko 17). Toimenpidetarpeita rakenteellisen muuttuneisuuden vähentämiseksi on kuvattu jäljempänä kohdassa 7.4.
Taulukkoon 17 on koottu yhteenveto merkittävien paineiden arvioinnin tuloksista (vesimuodostumien lukumäärä) suunnittelualueittain ja kuvaan 15 merkittävimmät painetyypit. Pistekuormitus-sarake sisältää sekä ravinnekuormituksen että haitalliset aineet, kuten raskasmetallipäästöt. Hajakuormitus (laskeuma) -sarakkeessa ovat vesimuodostumat, joissa kemiallista tilaa heikentävät pääosin luonnonolot tai kaukokulkeumasta peräisin oleva elohopean laskeuma.
Taulukko 17. Merkittävät paineet vesimuodostumissa Pohjois-Karjalan suunnittelualueilla (muodostumien lukumäärä, Hertta/Vesimuodostumat, heinäkuu 2021)
Suunnittelu-alue |
Piste- kuormitus |
Hajakuormitus, pl. laskeuma |
Sisäinen kuormitus tai muu rehevöityminen |
Hajakuormitus, laskeuma |
Hydrologis- morfologiset paineet |
Jänisjoki-Kiteenjoki |
6 |
36 |
6 |
74 |
21 |
Koitajoen alue |
5 |
16 |
3 |
103 |
17 |
Pielisen reitti |
6 |
46 |
3 |
152 |
38 |
Pielisjoki-Pyhäselkä-Orivesi |
8 |
57 |
18 |
62 |
28 |
Viinijärvi-Höytiäinen |
13 |
33 |
7 |
46 |
23 |
Juojärven reitti |
1 |
2 |
1 |
29 |
3 |
Nilsiän reitti |
1 |
1 |
|
5 |
1 |
Puruvesi- Pihlajavesi |
|
2 |
1 |
3 |
|
Haukivesi-Heinävesi-Enonvesi |
1 |
3 |
1 |
18 |
6 |
Kallavesi-Sorsavesi |
|
|
|
6 |
|
Yhteensä, lukumäärä |
41 |
196 |
40 |
498 |
137 |
Kuva 15. Merkittävimmät vesistöjen ekologiseen tilaan vaikuttavat painetyypit Pohjois-Karjalan vesimuodostumissa (vesimuodostumien lukumäärä painetyypeittäin).