-
- 1 Johdanto
- 2 Alueen kuvaus
- 3 Toimintaympäristön muutokset
-
4 Vesienhoidon toteuttamista tukevat ohjelmat ja suunnitelmat
- 4.1 Kansalliset ohjelmat ja hankkeet
-
4.2 Maakunnalliset ja alueelliset suunnitelmat, ohjelmat ja hankkeet
- 4.2.1 Maakunnalliset ja alueelliset suunnitelmat ja ohjelmat
- 4.2.2 Vesihuoltosuunnitelmat
- 4.2.3 Vedenottamoiden suoja-alueet
- 4.2.4 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat
- 4.2.5 Tulvariskien arviointi ja hallinta
- 4.2.6 Säännöstelyjen kehittäminen
- 4.2.7 Maankäytön suunnittelu
- 4.2.8 Muut ohjelmat ja suunnitelmat
- 5 Selostus vuorovaikutuksesta
-
-
6 Tarkasteltavat pintavedet
- 6.1 Pintavesien tyypittely
- 6.2 Yleiskuvaus Pohjois-Karjalan vesistöistä
- 6.3 Pintavesien seuranta
- 6.4 Pintavesien tila Pohjois-Karjalassa
- 6.5 Vesistöjen kuormitus ja muu tilaan vaikuttava toiminta
- 6.6 Keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut vesistöt
- 6.7 Erityiset alueet pintavesissä
- 6.8 Vesien tilaan vaikuttavat uudet merkittävät hankkeet
-
7 Pintavesien tilan parantamistarpeet
- 7.1 Merkittävien tilaa heikentävien tekijöiden tunnistaminen
- 7.2 Pintavesien tilatavoitteet ja arvio toteutumasta vesienhoitokaudella 2016-2021
- 7.3 Kuormituksen vähentämistarpeet osa-alueittain
- 7.4 Tarpeet vaikuttaa hydrologis-morfologisiin muutostekijöihin vesistöissä
- 7.5 Kuulemisessa saatu palaute pintavesien tilan parantamistarpeista
- 8 Pintavesien hoidon toimenpiteet ja kustannukset
- 9 Ehdotus toimenpidevaihtoehdoksi ja arvio ympäristötavoitteiden saavuttamisesta
-
6 Tarkasteltavat pintavedet
-
- 10 Tarkasteltavat pohjavedet
- 11 Pohjavesien seuranta, riskinarviointi ja tilan luokittelu
- 12 Pohjavesien hoidon toimenpiteet
- 13 Ehdotus pohjavesien toimenpide-vaihtoehdoksi
-
- 14 Yhteenveto vesienhoidon toimen-piteistä, kustannuksista ja vaikutuksista suunnittelukaudella 2022-2027
- 15 Toimenpideohjelman ympäristövaikutukset
12.2.5 Liikenne
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan merkittävimpiin tie-, rata-, väylä-, satama- ja lentoasemahankkeisiin. Tie- ja ratahankkeet eivät tarvitse ympäristölupaa, mutta saattavat tarvita vesilain mukaisen luvan ja niiden ympäristövaikutukset tulee tietyissä tapauksissa arvioida. Liikennehankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa huomioidaan myös pohjavesivaikutukset.
Liikennealueista ja toiminnoista päätettäessä tulee huomioida mm. vedenottamoiden suoja-aluepäätökset. Tielinjausten suunnittelussa uudet vilkasliikenteiset suolattavat tiet pyritään sijoittamaan pohjavesialueiden ulkopuolelle. Jos riskejä aiheuttava väylä joudutaan linjaamaan pohjavesialueen kautta, hanke toteutetaan siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa pohjavedelle. Pohjavesisuojauksia rakennetaan myös perusparannushankkeiden yhteydessä tai erikseen riskialttiimmille pohjavesialueille, ja suojausten kunnosta pidetään huolta. ELY-keskus (Liikennevastuualue) seuraa pohjavesisuojausten toimivuutta, tietyillä pohjavesialueilla kloridipitoisuuden kehittymistä ja eri vaihtoehtoja suolan käytöstä aiheutuvien pohjavesihaittojen vähentämiseksi. Liikenteen ympäristöstrategia ohjaa siirtymään vaihtoehtoisiin liukkaudentorjuntakemikaaleihin pohjavesialueilla.
Vaaralliset aineet pyritään kuljettamaan pohjavesialueiden ulkopuolella kulkevilla tieosuuksilla tai ne keskitetään luiskasuojatuille tieosuuksille. Teiden talvisuolausta vähennetään pohjavesialueilla kulkevilla tieosuuksilla liikenneturvallisuutta vaarantamatta. Tienvarsimerkintöjä tehostetaan pohjavesialueilla.
Kaavoituksessa huomioidaan, että uusia ratalinjoja tai ratapihoja ei enää lähtökohtaisesti sijoiteta pohjavesialueille. Mikäli niitä poikkeustapauksissa sijoitetaan pohjavesialueelle, tulee erityisesti ottaa huomioon pohjavesien pilaantumisriski. Ratojen perusparannushankkeissa pohjaveden suojelu huomioidaan, ja tarvittaessa rakennetaan suojauksia. Vuonna 2010 on toteutettu mm. Pohjois-Karjalan alueella rataverkon pohjavesialueiden riskienhallintaprojekti. Siinä selvitettiin pohjavesialueet, joille radanpidosta aiheutuu riskiä ja esitettiin toimenpidesuositukset riskien poistamiseksi tai vähentämiseksi. Pohjois-Karjalassa pohjavesialueille sijoittuu useita tasoristeyksiä, joita pidetään keskeisinä riskitekijöinä.
Pohjavesialueilla sijaitsevien lentoasemien liukkaudentorjunnasta ja lentokaluston jääneston sekä kemikaalien ja polttonesteiden käsittelyn tai varastoinnin riskit pohjavedelle minimoidaan. Asemat viemäröidään pohjavesialueiden ulkopuolelle ja toiminnan pohjavesivaikutuksia tarkkaillaan. Lentokenttien vesiensuojeluasiat käsitellään tapauskohtaisesti ympäristöluvissa.
Pohjavesialueilla sijaitseville lentoliikenteen alueille laaditaan riskinarvio ja varautumissuunnitelma, jossa otetaan huomioon pohjaveden suojelu myös erityistilanteissa, kuten mm. onnettomuus- ja tulipalotapauksissa.
Pohjavesien pilaantumisriski ei lisäänny nykyisestä, mikäli uudet liikenneväylät ja liikennealueet sijoitetaan pohjavesialueiden ulkopuolelle. Paikoin pohjaveden pilaantumisriski voi kasvaa nykyisillä teillä, kun liikennemäärät (myös vaarallisten aineiden kuljetukset) lisääntyvät. Tällöin onnettomuuksia yleensä sattuu enemmän, vaikka lukumäärä suhteessa liikennemääriin pysyisikin ennallaan.
Edellisen suunnittelukauden toimenpiteiden toteutuminen
Toisella hoitokaudella esitettiin liikennesektorin muuna perustoimenpiteenä pohjavesisuojausten rakentamista, toimivuuden arviointia ja ylläpitoa (tieluiskat) Tannilanvaaran pohjavesialueella. Toimenpide ei ole toteutunut. Lisäksi esitettiin täydentävänä toimenpiteenä liikenteen alueen (lentokenttä) pohjavesivaikutusten seurantaa Lykynlammen pohjavesialueella. Toimenpide on toteutunut vuosittain ympäristöluvan mukaisesti.
Esitykset toimenpiteiksi kaudelle 2022–2027
Toimenpideohjelmassa esitetään muuna perustoimenpiteenä tie- ja rataliikenteen pohjavesiriskien hallintaa kolmella pohjavesialueella: Jaamankangas, Onkamo-Pahkamäki ja Pitkälampi.