9.3 Arvio ympäristötavoitteiden saavuttamisesta ja poikkeamisen tarpeesta suunnittelukaudella 2022-2027

Kuten edellä on todettu, kolmannella suunnittelukaudella pyritään vesien hyvän ekologisen tilan saavuttamiseen vuoden 2027 loppuun mennessä. Taulukossa 35 on esitetty arvio tilatavoitteiden saavuttamisesta suunnittelualueittain. Kaikkiaan 64 vesimuodostumassa tavoitteen arvioidaan toteutuvan viimeistään vuonna 2027 ja yhdeksässä vuoden 2027 jälkeen. Poikkeamisen perusteena on luonnonolosuhteiden ylivoimaisuus. Kymmenessä järvi- ja 25 jokimuodostumassa tavoitteen myöhentäminen johtuu lisäksi teknisistä syistä (luku 14.2, taulukko 46). Tavoitteiden eteneminen on ollut suunniteltua hitaampaa. Vuonna 2015 arvioitiin, että 95 % vesimuodostumista tilatavoite saavutetaan toisella hoitokaudella, tässä suunnitelmassa arvio on 87 % (taulukot 18 ja 35).

Suurin syy poikkeamien käyttöön on ravinnekuormituksesta johtuva rehevöityminen. Aikataulupoikkeaman perusteena on tällöin luonnonolosuhteiden ylivoimaisuus (Kaaviokuva vesienhoidon toimenpiteiden suunnitteluprosessista: ensin arvioidaan painetyypeittäin toimenpiteiden riittävyys, sitten tunnistetaan toimenpiteiden lisätarve, muodostetaan ehdotus toimenpiteistä ja lopuksi arvioidaan ympäristötavoitteiden saavuttaminen viimeistään 2027. Jos ei, tarkastellaan mahdollisuudet soveltaa poikkeamia tavoitteen saavuttamisessa ja asetetaan poikkeamat. www.ymparisto.fi/vesienhoito/opas). Vaikka toimenpiteet on mitoitettu niin, että hyvä ekologinen tila on mahdollista saavuttaa, vaikuttaa osa toimenpiteistä hitaasti. Ekosysteemitason muutokset ovat hitaita, ja ekologisen tilan palautuminen vie aikaa. Kuormitus on voinut jatkua niin pitkään, tai se on ollut niin voimakasta, että vesiympäristön toipuminen vie aikaa enemmän kuin hoitokauden verran. Osassa vesimuodostumia tilaa heikentää ulkoisen kuormituksen lisäksi sisäinen kuormitus.

Muodostumissa, joissa tilaa heikentävänä tekijänä on vesirakentaminen tai haitallisten aineiden päästöt, on poikkeamisen perusteena käytetty luonnonolosuhteiden lisäksi teknisiä syitä. Laajamittaisen vesistöjen kunnostamisen edellyttämä hanketason suunnittelu, lupaprosessit sekä hankkeiden rahoittaminen vievät vuosia, jolloin vesistön tila ei ehdi parantumaan riittävän nopeasti. Toimenpiteet vaikuttavat hitaasti ja vesiympäristön palautuminen siihen kohdistuneesta häiriöstä kestää useita vuosia tai jopa vuosikymmeniä.

Pohjois-Karjalassa vesistöjen hyvää heikompaa kemiallista tilaa aiheuttavat nikkeli ja kadmium sekä kaloista mitattava elohopea ja palonestoaineet eli polybromatut difenyylieetterit (PBDE). Toimenpiteet metallipäästöjen ja huuhtoumien vähentämiseen on esitetty kohdassa 8.2. Aikataulupoikkeamien syyt ovat luonnonolosuhteet ja tekninen peruste.

PBDE-aineiden ympäristönlaatunormin muuttumisesta (vedestä ahveneen) ja tiukentumisesta johtuen kemiallinen tila on muuttunut hyvää huonommaksi kaikissa Suomen vesimuodostumissa. Palonestoaineiden ryhmään kuuluvien yhdisteiden käyttö on kielletty, mutta niitä on kaikkialla ympäristössä. Aineet hajoavat hitaasti luonnossa eikä keinoja tai toimenpiteitä yhdisteen poistamiseksi vesistöistä ole. Tavoitteena PBDE-aineiden osalta kemiallisen tilan parantumiseksi on vuosi 2027, mutta ympäristönlaatunormi ylittynee vielä vuoden 2027 jälkeenkin luonnonolosuhteista johtuen.

Elohopea on kaukokulkeutuva raskasmetalli, jonka käyttöä on merkittävästi rajoitettu kansainvälisin sopimuksin. Valuma-alueiden maaperään ja vesistöjen sedimentteihin kertynyt elohopea ylläpitää kalojen korkeita elohopeapitoisuuksia pitkään ja ympäristönlaatunormin ylitykset jatkunevat vielä 2027 jälkeenkin. Luonnonolosuhteista johtuen elpyminen on hidasta.

Ympäristötavoitteiden alentaminen

Toimenpideohjelman kuulemisessa saadussa palautteessa on tuotu esiin, että Sysmäjärvessä olisi järven nykytila, kuormitushistoria ja suojelutavoitteet huomioiden perusteita tilatavoitteen alentamiselle. Vesienhoidon tavoitteena on estää vesien tilan heikentyminen ja saavuttaa hyvä tila kaikissa vesimuodostumissa. Ympäristötavoitteista voidaan poiketa vesien- ja merenhoitolaissa säädetyin perustein (www.ymparisto.fi/vesienhoito/opas). Vaikka perusteet poikkeaman käytölle olisivat olemassa, kaikki toteuttavissa olevat toimenpiteet vesien tilatavoitteiden saavuttamiseksi on käynnistettävä vuoteen 2027 mennessä. Lähtökohtana on tutkia ensin määräaikojen pidentämisen mahdollisuus. Tämän jälkeen voidaan arvioida, voidaanko soveltaa alennettuja tilatavoitteita. Niiden asettaminen vaatii määräaikapoikkeuksiin verrattuna enemmän tietoja ja perusteellisempaa arviointia. Tavoitteita asetettaessa ekologista tilaa tarkastellaan laatutekijäkohtaisesti. Alennettu tilatavoite voidaan asettaa erikseen ekologiselle tilalle ja/tai kemialliselle tilalle.

Vesimuodostumilla, joilla alennettuja tilatavoitteita esitetään, tulee kaikki teknisesti ja taloudellisesti mahdolliset toimenpiteet olla lainsäädännön mukaan toteutettu vuoteen 2027. Näissä tapauksissa arvioidaan, mihin tilaluokkaan esitetyillä toimenpiteillä voidaan suunnittelukauden lopuksi päästä. Alennettu tilatavoite ei ole pysyvä, vaan sen tarve ja perusteet tarkistetaan joka kuudes vuosi vesienhoitosuunnitelmien päivittämisen yhteydessä. Tilatavoitteesta poikkeamiselle esitetään selkeät perusteet vesienhoitosuunnitelmassa.

Tässä vaiheessa ei ole lainsäädännön edellyttämiä perusteita tilatavoitteen alentamiseen Sysmäjärvessä. Poikkeamisen soveltamisen edellytykset on mahdollista arvioida, kun toimenpiteet (ks. luku 8) ovat käynnissä ja tarvittavat lisäselvitykset valuma-alueen erityispiirteistä, järven pohjasedimentistä, päästöistä ja kaikkien eri tekijöiden vaikutuksista järven ekologiseen tilaan ja kehittymiseen ovat kokonaisuutena käytettävissä. Linnustolliset Natura-alueen suojeluarvot ja tavoitteet ovat etusijalla, ja mm. kunnostustoimia toteutetaan osana HELMI-ohjelmaa. Vuoden 2019 ekologisen tilan luokittelussa biologiset laatutekijät ilmensivät hyvää (kasviplankton hyvä, kalat tyydyttävä), vedenlaatutekijät tyydyttävää (kokonaisfosfori hyvä, kokonaistyppi tyydyttävä) ja rakenteellinen muuttuneisuus tyydyttävää tilaa. Sysmäjärven kemiallinen tila on nikkelin ympäristönlaatunormin ylittymisen vuoksi hyvää huonompi. Vuonoksen tehtaan ympäristöluvassa on noin 440 ha:n alalle määritelty sekoittumisvyöhyke, jolla laatunormi saa ylittyä. Sekoittumisvyöhykkeen tarpeellisuus ja rajaus tulee määritellä uudelleen lupapäätöksen muuttamisen yhteydessä päästöjen muuttuessa, ja tarkkailutulosten antaessa tarkentuneen kuvan pitoisuuksista sekoittumisvyöhykkeellä.

Erityisalueiksi nimettyjen lintuvesien ekologinen tila on yleensä tyydyttävä tai välttävä. Linnuston suojeluarvoihin liittyvät tavoitteet on asetettu etusijalle toimenpiteitä suunniteltaessa (vrt. kohta 6.1.3). Jokilammessa, Hautalammessa, Jouhtenuslammessa ja Sääperissä tavoite todennäköisesti saavutetaan vasta vuoden 2027 jälkeen luonnonolosuhteiden ylivoimaisuuden vuoksi. Sysmäjärven lisäksi hoitokaudella tullaan selvittämään ja arvioimaan tavoitteiden toteutuminen em. lintuvesissä toimenpiteiden toteutuksen jälkeen sekä tarve ja lainsäädännölliset edellytykset mahdolliseen vesienhoidon tilatavoitteen lieventämiseen, ja mitä laatutekijöitä tilatavoitteen alentaminen koskisi.

Taulukko 35. Ekologisen tilan tavoitteiden saavuttaminen ja arvio poikkeamisen tarpeesta eri suunnittelualueilla Pohjois-Karjassa (vesimuodostumien lukumäärä) hoitokaudella 2022-2027. Lähde: Hertta, Vesimuodostumat-tietojärjestelmä, syyskuu 2021.