14.2.1 Pintavedet

Vesienhoidon yleisenä tavoitteena on vesien hyvän tilan saavuttaminen viimeistään vuonna 2015 sekä vallitsevan erinomaisen tai hyvän tilan ylläpitäminen. Vesien- ja merenhoitolainsäädännössä määritellyin perustein hyvän tilan saavuttamisen määräaikaa on voitu pidentää joko vuoteen 2021, vuoteen 2027 tai luonnonolosuhteiden vuoksi vuoden 2027 jälkeen, taikka voidaan asettaa alennettuja tilatavoitteita. Kolmannella suunnittelukaudella pyritään vesien hyvän tilan saavuttamiseen vuoden 2027 loppuun mennessä.

Vuonna 2019 tehdyn tila-arvioinnin perusteella hyvä ekologinen on saavutettu 503 (87 %) vesimuodostumassa (taulukko 18). Valtaosassa luokitelluista vesimuodostumista tila on pysynyt ennallaan. Ekologinen tila on parantunut hyvästä erinomaiseen 28:ssa ja tyydyttävästä hyvään yhdeksässä vesimuodostumassa. Tilaluokan muutos johtuu valtaosin menetelmällisistä muutoksista tai uudesta seuranta-aineistosta.

Yhteensä 73 vesimuodostumassa, 36 järvessä ja 37 joessa, hyvän tilan tavoitetta ei ole saavutettu. Ekologinen tila on pysynyt niissä pääosin ennallaan. Heikentymistä on kuitenkin tapahtunut 12 vesimuodostumassa, joista yhdeksässä hyvästä tyydyttävään tilaan. Muutokset johtuvat valtaosin menetelmällisistä muutoksista tai uudesta seuranta-aineistosta. Kaikkiaan 64 vesimuodostumassa tilatavoitteen arvioidaan toteutuvan vuonna 2027 ja yhdeksässä vuoden 2027 jälkeen. Poikkeamisen perusteena on luonnonolosuhteiden ylivoimaisuus. Lisäksi kymmenessä järvi- ja 25 jokimuodostumista tavoitteen myöhentäminen vuoteen 2027 johtuu teknisistä syistä (taulukko 46).

Voimakkaasti muutetuiksi tai keinotekoisiksi nimetyissä vesimuodostumissa tavoitetila arvioidaan pääosin saavutetun. Lapinpesässä hyvä saavutettavissa olevan tilan toteutumiseen tarvitaan aikaa hoitokauden loppuun saakka. Sääperissä tilatavoitteen arvioidaan toteutuvan luonnonolosuhteista johtuen vuoden 2027 jälkeen.

Erityisalueiksi nimettyjen lintuvesien ekologinen tila on yleensä tyydyttävä tai välttävä. Linnuston suojeluarvoihin liittyvät tavoitteet on asetettu etusijalle toimenpiteitä suunniteltaessa (vrt. kohta 6.1.3). Sysmäjärvessä, Ylälammessa, Kiteenjärven Päätyeenlahdessa ja Juurikkajärvessä tilatavoitteiden arvioidaan toteutuvan viimeistään vuonna 2027 (liite 4). Jokilammessa, Hautalammessa, Jouhtenuslammessa ja Sääperissä tavoite todennäköisesti saavutetaan vasta vuoden 2027 jälkeen luonnonolosuhteiden ylivoimaisuuden vuoksi. Kunnostustoimia toteutetaan merkittävimmissä lintuvesikohteissa osana HELMI-elinympäristöohjelmaa. Hoitokaudella tullaan selvittämään ja arvioimaan tavoitteiden toteutuminen Sysmäjärvessä ja muissa Natura-lintuvesissä toimenpiteiden toteutuksen jälkeen. Lisäksi tarkastellaan tarve ja lainsäädännölliset edellytykset vesienhoidon tilatavoitteiden mahdolliseen lieventämiseen.

Taulukko 46. Arvio ekologisen tilatavoitteen toteutumisesta ja jatkoajan tarpeesta Pohjois-Karjalan pintavesimuodostumissa suunnittelun eri osa-alueilla. Lähde: Hertta-tietojärjestelmä, lokakuu 2021

Kemiallisen tilan tavoitteelle asetetaan lisäksi aikataulupoikkeama vuoteen 2027 niihin vesimuodostumiin, joissa kalaelohopean ympäristönlaatunormi mittausten perusteella ylittyy (mm. Pielisjoki, Pyhäselkä, Orivesi, Koitere, Ilajanjärvi, Nuorajärvi ja Hattujärvi) sekä kaikkiin kalaelohopean suhteen riskityypin pintavesiin, yhteensä 498 muodostumaan. Jatkoaikaa hyvän kemiallisen tilan saavuttamiseen tarvitaan vähintään hoitokauden loppuun saakka myös yhdeksässä vesimuodostumassa, joissa nikkelille tai kadmiumille asetettu ympäristönlaatunormi ylittyy sekä kaikille 576 vesimuodostumalle PBDE:n laatunormin ylityksen vuoksi.