12.2.4 Pilaantuneet maa-alueet

Maaperän ja pohjaveden selvittämisestä ja puhdistamista on säädetty uudessa ympäristönsuojelulaissa (527/2014), joka sisältää velvollisuuden ilmoittaa pilaantumisen vaarasta. Lain 134 §: todetaan, jos maaperään tai pohjaveteen on päässyt jätettä tai muuta ainetta, joka saattaa aiheuttaa pilaantumista, on aiheuttajan välittömästi ilmoitettava siitä valvontaviranomaiselle.

Ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaan maaperän (YSL 16 §) ja pohjaveden pilaaminen (YSL 17 §) on kielletty. Jos maaperä tai pohjavesi on pilaantunut, pilaantumisen aiheuttaja on lain (527/2014) 133 §:n 1 momentin mukaan velvollinen puhdistamaan maaperän ja pohjaveden (pilaantunut alue) siihen tilaan, ettei siitä voi aiheutua terveyshaittaa eikä haittaa tai vaaraa ympäristölle.

Pilaantuneen maaperän tai pohjaveden puhdistamisesta (pilaantunut alue) ja seurannasta vastaa ensisijaisesti pilaantumisen aiheuttaja. Lain (527/2014) 133 §:n 2 momentin mukaan, jos pilaantumisen aiheuttajaa ei saada selville tai täyttämään puhdistamisvelvollisuuttaan ja jos pilaantuminen on tapahtunut alueen haltijan suostumuksella tai hän on tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää alueen tila sitä hankkiessaan, on alueen haltijan puhdistettava alueen maaperä siltä osin kuin se ei ole ilmeisen kohtuutonta. Alueen haltija vastaa samoin edellytyksin myös pilaantuneen pohjaveden puhdistamisesta, jos pilaantuminen on johtunut kyseisen alueen maaperän pilaantumisesta. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 133 §:n 3 momentin mukaan jollei pilaantuneen alueen haltijaa voida velvoittaa puhdistamaan pilaantunutta maaperää, kunnan on selvitettävä maaperän puhdistamistarve ja puhdistettava maaperä.

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) sisältää maaperän ja pohjaveden selvitys- ja puhdistamistarpeen arviointivastuuta koskevan säännöksen. Lain 135 §:n mukaan, jos on aihetta epäillä maaperän tai pohjaveden pilaantumista, puhdistamisesta 133 §:n mukaan vastuussa olevan on selvitettävä alueen pilaantuneisuus ja puhdistamistarve. Selvitys on toimitettava valtion valvontaviranomaiselle. Jos puhdistamisesta vastuussa oleva ei huolehdi 1 momentin mukaisesta selvitysvelvollisuudestaan, valtion valvontaviranomainen voi määrätä puhdistamisesta vastuussa olevan täyttämään velvollisuutensa. Säännöksessä viitataan valtioneuvoston asetukseen, jolla voidaan antaa tarkempia säännöksiä eri maankäyttötarkoitukset huomioon ottaen suurimmista sallituista maaperässä olevien haitallisten aineiden pitoisuuksista sekä haitallisten aineiden pitoisuuksista pilaantuneisuuden ja puhdistamistarpeen arvioimiseksi.

Valtioneuvosto on antanut asetuksen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007). Arvioinnin on perustuttava arvioon maaperässä olevien haitallisten aineiden aiheuttamasta vaarasta tai haitasta terveydelle ja ympäristölle. Arvioinnissa on otettava huomioon mm. pilaantuneeksi epäillyn alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteet sekä tekijät, jotka vaikuttavat haitallisten aineiden kulkeutumiseen ja leviämiseen alueella ja sen ulkopuolella. Lisäksi tulee huomioida pilaantuneeksi epäillyn alueen ja sen ympäristön tai pohjaveden nykyinen ja suunniteltu käyttötarkoitus. Pilaantuneisuuden selvittäminen edellyttää näytteenottoa maaperästä ja pohjavesistä. Asetusta tarkemmin maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointia on ohjeistettu ympäristöministeriön ohjeessa 6/2014.

Maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan pääsääntöisesti ryhtyä tekemällä siitä ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukainen ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle, joka on alueellinen ELY-keskus.

Ympäristösuojelulaki (527/2014) sisältää myös velvoitteen, jonka mukaan valtion valvontaviranomaisen on määrättävä pilaantuneen maaperän tai pohjaveden puhdistamisesta, jollei puhdistamisesta 133 §:n mukaan vastuussa oleva ryhdy siihen. Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden selvittämistä ja puhdistamista koskevat hallintopakkomenettelyt kuuluvat ELY-keskuksen toimivaltaan.

ELY-keskus ja alueen kunnat valvovat pilaantuneen maaperän kohteiden tutkimisien ja puhdistamisen etenemisestä kiireellisyysjärjestyksessä. Kiireellisimmiksi kohteiksi on priorisoitu pohjavesialueilla tai asutuksen piirissä sijaitsevat pilaantuneet maa-alueet.

Pohjavesialueille sijoittuneita riskitoimintoja on kartoitettu ja tutkittu alkaen SAMASE-kartoituksesta 1990-luvun alusta. Kartoituksia on täydennetty 2000-luvulla ja kartoitetut kohteet on koottu valtakunnalliseen maaperän tilan tietojärjestelmään (MATTI).

Valtakunnallinen pilaantuneiden maa-alueiden tutkimus- ja kunnostusohjelma käynnistettiin vuonna 2016, ja siitä on käytetty nimeä Maaperä kuntoon -ohjelma vuodesta 2018 saakka. Ohjelma toteuttaa osaltaan valtakunnallista pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategiaa (PIMA-strategiaa) (Ympäristöministeriö, Suomen ympäristö 10/2015). Maaperä kuntoon -ohjelman toteuttaminen on keskitetty isännättömien kohteiden osalta Pirkanmaan ELY-keskukseen. Kohteiden selvittämistä ja puhdistamista voidaan tukea 1.1.2020 alkaen valtionavustuksella tai järjestämällä kohteen selvittäminen tai puhdistaminen Pirkanmaan ELY-keskuksen toimesta (Laki pilaantuneiden alueiden puhdistamisen tukemisesta 246/2019). Alueelliset ELY-keskukset edistävät ohjelmaan kuuluvien isännällisten kohteiden selvittämistä ja puhdistamista.

Pirkanmaan ELY-keskus linjasi PIMA-valtionavustuksen määriä ja hyväksyttäviä kustannuksia vuodelle 2020 alustavassa muistiossa. Vuodelle 2020 arvioidaan, että avustuksiin ja järjestämistehtävään sekä vanhan jätehuoltotyöjärjestelmän mukaisiin menoihin voidaan käyttää 2 200 000 euroa. Avustusta myönnetään alueen pilaantuneisuuden selvittämiseen 50 % ja pilaantuneen alueen puhdistamiseen 30–40 % hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Mikäli pilaantumisesta uhkaa aiheutua vakavaa vaaraa terveydelle tai ympäristölle tai alueen pilaantuneisuuden selvittämisestä tai puhdistamisesta aiheutuvat kustannukset ovat avustuksen hakijalle erityisen kohtuuttomia, avustusta myönnetään pilaantuneisuuden selvittämiseen 60 % ja pilaantuneen alueen puhdistamiseen 40–60 % hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista.

Valtakunnallinen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategia (Ympäristöministeriö, Suomen ympäristö 10/2015) on kansallinen näkemys siitä, miten pilaantuneiden alueiden riskinhallinta ja kunnostus hoidetaan Suomessa kustannustehokkaasti ja kestävästi ottaen huomioon terveyden- ja ympäristönsuojelu parhaalla mahdollisella tavalla. Strategian päämääränä on saada pilaantuneiden maa-alueiden merkittävät riskit terveydelle ja ympäristölle hallintaan kestävällä tavalla vuoteen 2040 mennessä. Tavoitteet jakautuvat seuraaviin kokonaisuuksiin: 1. riskikohteiden tutkiminen ja kunnostaminen, 2. alueidenkäytön suunnittelu, 3. tietojärjestelmät, 4. riskinhallintamenetelmät, 5. menettelytavat, vastuut ja velvoitteet sekä 6. vuorovaikutus ja viestintä.

Mahdollisesti pilaantuneissa kohteissa (MATTI-kohde) kyseeseen voi tulla kohteen pilaantuneisuusselvitys, riskinarviointi tai puhdistussuunnittelu ja kohteen puhdistaminen kiireellisyysjärjestyksessä. Pilaantuneilla maa-alueilla pohjaveden seurantaa on tarpeen tehostaa. Luvattomat läjitysalueet tulee lopettaa ja kunnostaa.

Edellisen suunnittelukauden toimenpiteiden toteutuminen

Toisella hoitokaudella esitettiin pilaantuneet maa-alueet-sektorin muuna perustoimenpiteenä pilaantuneen maa-aluekohteen riskinarviointia, kunnostussuunnittelua ja kunnostusta kahdeksassa MATTI-kohteessa. Toimenpiteet ovat toteutuneet osittain. Lisäksi esitettiin täydentävänä toimenpiteenä pilaantuneisuusselvitystä pilaantuneilla maa-alueilla kuudessa MATTI-kohteessa. Suunnitellut toimenpiteet ovat toteutuneet ja lisäksi yksi toimenpide suunniteltua enemmän on toteutunut.

Esitykset toimenpiteiksi kaudelle 2022–2027

Toimenpideohjelmassa esitetään toimenpiteeksi pilaantuneisuusselvitystä pilaantuneilla maa-alueilla 28 MATTI-kohteessa, jotka sijaitsevat yhdeksällä pohjavesialueella: Jaamankangas, Jyrinkylä, Konivaara, Kulho, Lykynlampi, Pitkälampi, Porokylä, Ruunaa ja Tannilanvaara. Pilaantuneen maa-aluekohteen / pohjaveden riskinarviointia, puhdistussuunnittelua ja puhdistamista esitetään toimenpiteeksi kahdessa MATTI-kohteessa, jotka sijaitsevat kahdella eri pohjavesialueella: Jaamankangas ja Kitee.