10.3.10 Maa-ainesten otto

Maa-ainesten otto ja jälkihoitamattomat ottoalueet voivat olla riski pohjavesialueilla. Laaja-alaisen maa-ainesten oton seurauksena pohjaveden laatu voi heikentyä. Myös ottotoiminta ja liikenne ottoalueilla aiheuttavat riskin pohjavedelle esimerkiksi polttoaineen käsittelyn, koneiden öljyvuotojen ja pölynsidontasuolauksen muodossa.

Pohjois-Karjalassa sora- ja hiekkavarat ovat pääsääntöisesti hyvät. Maa-ainesvarojen jakautumisessa on kuitenkin suuria alueittaisia eroja. Runsaimmat sora- ja hiekkavarat sijoittuvat Salpausselkien, Jaamankankaan reunamuodostumavyöhykkeen sekä Ilomantsin Koitereen etelä- ja itäpuolisille alueille. Pulaa maa-aineksista on eniten Pielisen-Karjalan alueella.

Pohjois-Karjalan sora- ja hiekkamuodostumat ovat yleensä selkeästi ympäristöstä erottuvia ja niiden pohjavedenpinnan yläpuoliset kerrokset ovat pääsääntöisesti paksuja. Monet harjut ovat olleet voimakkaan maa-ainestenoton kohteina vuosia. Laajoja maa-ainestenottoalueita sijaitsee esimerkiksi Kontiolahden Kulhon, Polvijärven Sotkuman ja Lieksan Nälämön pohjavesialueilla. Vuonna 2010 maa- ja kiviaineksia käytettiin Pohjois-Karjalassa noin 2 milj. m3 (lukuun ottamatta Heinävettä). Syyskuussa vuonna 2021 voimassa olevat maa-ainesluvat mahdollistivat ottaa aineksia noin 42,3 milj. m3. Vuonna 2019 toteutunut otto (mukaan lukien Heinävesi) oli noin 1,5 milj. m3, josta kalliokiviainesta oli noin 274 000 m3. Pohjois-Karjalassa pääperiaatteena on ohjata maa- ja kiviaineksen otto pois luokitelluilta pohjavesialueilta sekä arvokkailta harjualueilta.

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamiseen (POSKI) tähtäävät tutkimukset tehtiin Pohjois-Karjalan alueella vuosina 2000-2003. Projektin päätavoitteena oli inventoida sora- ja hiekkamuodostumat eri käyttömuotoihin sopiviksi. Alueet, joilla tutkimusten perusteella katsottiin olevan suurta merkitystä pohjaveden tai luonnonsuojelun kannalta, rajattiin maa-ainesten oton ulkopuolelle. Ensisijaisia maa-ainesten ottoalueita määriteltiin 181 kpl, joissa on pohjavedenpinnan yläpuolella maa-ainesta noin 271,7 milj.m3. POSKI-projektin päivitys nähdään Pohjois-Karjalassa tarpeelliseksi toimenpiteeksi (ks. 12.2.6 Maa-ainesten otto ja rakentaminen)