-
- 1 Johdanto
- 2 Alueen kuvaus
- 3 Toimintaympäristön muutokset
-
4 Vesienhoidon toteuttamista tukevat ohjelmat ja suunnitelmat
- 4.1 Kansalliset ohjelmat ja hankkeet
-
4.2 Maakunnalliset ja alueelliset suunnitelmat, ohjelmat ja hankkeet
- 4.2.1 Maakunnalliset ja alueelliset suunnitelmat ja ohjelmat
- 4.2.2 Vesihuoltosuunnitelmat
- 4.2.3 Vedenottamoiden suoja-alueet
- 4.2.4 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat
- 4.2.5 Tulvariskien arviointi ja hallinta
- 4.2.6 Säännöstelyjen kehittäminen
- 4.2.7 Maankäytön suunnittelu
- 4.2.8 Muut ohjelmat ja suunnitelmat
- 5 Selostus vuorovaikutuksesta
-
-
6 Tarkasteltavat pintavedet
- 6.1 Pintavesien tyypittely
- 6.2 Yleiskuvaus Pohjois-Karjalan vesistöistä
- 6.3 Pintavesien seuranta
- 6.4 Pintavesien tila Pohjois-Karjalassa
- 6.5 Vesistöjen kuormitus ja muu tilaan vaikuttava toiminta
- 6.6 Keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut vesistöt
- 6.7 Erityiset alueet pintavesissä
- 6.8 Vesien tilaan vaikuttavat uudet merkittävät hankkeet
-
7 Pintavesien tilan parantamistarpeet
- 7.1 Merkittävien tilaa heikentävien tekijöiden tunnistaminen
- 7.2 Pintavesien tilatavoitteet ja arvio toteutumasta vesienhoitokaudella 2016-2021
- 7.3 Kuormituksen vähentämistarpeet osa-alueittain
- 7.4 Tarpeet vaikuttaa hydrologis-morfologisiin muutostekijöihin vesistöissä
- 7.5 Kuulemisessa saatu palaute pintavesien tilan parantamistarpeista
- 8 Pintavesien hoidon toimenpiteet ja kustannukset
- 9 Ehdotus toimenpidevaihtoehdoksi ja arvio ympäristötavoitteiden saavuttamisesta
-
6 Tarkasteltavat pintavedet
-
- 10 Tarkasteltavat pohjavedet
- 11 Pohjavesien seuranta, riskinarviointi ja tilan luokittelu
- 12 Pohjavesien hoidon toimenpiteet
- 13 Ehdotus pohjavesien toimenpide-vaihtoehdoksi
-
- 14 Yhteenveto vesienhoidon toimen-piteistä, kustannuksista ja vaikutuksista suunnittelukaudella 2022-2027
- 15 Toimenpideohjelman ympäristövaikutukset
7.2.2 Kemiallisen tilan tavoitteet
Pintavesien kemiallinen tila on hyvää huonompi kaikissa vesimuodostumissa bromattujen difenyylieettereiden (PBDE) ympäristönlaatunormia korkeampien pitoisuuksien vuoksi. Lähes 500 vesimuodostumassa huono kemiallinen tila johtuu laatunormia suuremmista elohopeapitoisuuksista kalassa ja 11 muodostumassa raskasmetalleista (Ni, Cd, taulukko 17). Hyvän kemiallisen tilan tavoite ei ole näiltä osin toteutunut, ja tavoitteen myöhentämiseen on tarve.
Elohopeaa kulkeutuu Pohjois-Karjalan alueelle kaukokulkeumana, johon vaikuttaminen vesienhoitoalue-kohtaisilla toimenpiteillä on vaikeaa. Kalojen elohopeapitoisuuden kehitys on ollut laajalti laskeva. Pohjois-Karjalasta tuloksia on käytettävissä kuitenkin vielä melko vähän. Valuma-alueen suovaltainen maaperä vaikuttaa elohopean kohonneisiin pitoisuuksiin. PBDE hajoaa hitaasti luonnossa eikä keinoja tai toimenpiteitä yhdisteen poistamiseksi vesistöistä ole.
Kaivosalueilla vesistöissä on paikoin todettu ympäristönlaatunormin ylittäviä nikkelipitoisuuksia. Outokummun-Polvijärven alueella purkuvesistöihin on määritelty sekoittumisvyöhykkeet, joilla nikkelin ympäristönlaatunormi saa ylittyä. Raskasmetallien päästöjen vaikutusten seuranta jatkuu laitosten velvoitetarkkailujen mukaisesti, ja käynnissä olevien toimien lisäksi mahdollisesti tarvittavat päästöjen vähentämistoimet määritellään ympäristöluvissa. Tällöin tarkastellaan myös sekoittumisvyöhykkeet. Muiden haitallisten aineiden esiintymistä selvitetään kartoituksilla. Kolmannella hoitokaudella pyritään hyvän kemiallisen tilan saavuttamiseen viimeistään vuonna 2027.